Berndt Feodor Georg Procopé

Tässä artikkelissa perehdymme Berndt Feodor Georg Procopé:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen monia puolia, merkityksiä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Berndt Feodor Georg Procopé on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aiheena läpi historian, koska se on resonoinut eri alueilla ja yhteyksissä. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta globaaliin tasoon. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään syvällisesti, mitä Berndt Feodor Georg Procopé on ja miksi se on niin tärkeä, tarjoten panoraamanäkemyksen, joka kutsuu pohtimaan ja tuntemaan.

Berndt Feodor Georg Procopé (8. marraskuuta 1840 Mynämäki – 9. elokuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen Suomen sotaväessä palvellut kenraaliluutnantti.

Procopén vanhemmat olivat Porvoon kaupungin postimestari, majuri Abdon Fredrik Procopé ja vapaaherratar Agnes Jacquette Lybecker. Hän kävi Haminan kadettikoulun 1854–1860 ja palveli sitten Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk’ampujapataljoonassa aina vuoteen 1883 saakka. Procopé ylennettiin aliluutnantiksi 1861, luutnantiksi 1864 ja alikapteeniksi 1874. Kapteeniksi 1877 ylennetty Procopé osallistui pataljoonan 1. komppanian päällikkönä 1877–1878 Turkin sotaan.

Sodan päätyttyä Procopé ylennettiin everstiksi 1881. Hän toimi 3. Vaasan tarkk’ampujapataljoonan komentajana 1883–1892 ja 1. Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonan komentajana 1892–1894. Vuonna 1894 Procopé ylennettiin kenraalimajuriksi ja hän toimi 1894–1902 Suomen sotaväen päällikön apulaisena. Suomen sotaväen lakkauttamisen jälkeen 1902 Procopé oli Suomen kenraalikuvernöörinviraston erikoiskäytössä ja viimeksi hän toimi 1903–1905 Vladikavkazin paikallisprikaatin komentajana Pohjois-Kaukasiassa. Hän erosi armeijan palveluksesta 1905 kenraaliluutnanttina.

Procopé oli Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenenä 1885–1892 ja vuosina 1897–1899 hän oli mukana Suomen sotaväen lääkintä- ja taloushuollon kehittämistä suunnitelleissa komiteoissa. Procopé kirjoitti myös runoja ruotsin kielellä sekä teki käännöstöitä.

Procopé oli naimisissa kaksi kertaa:

  • 1866–1871 Agata Louise von Knorringin (1844–1871) kanssa
  • vuodesta 1872 Mathilda Helena von Knorringin (1849–1920) kanssa

Runoilija Hjalmar Procopé oli Berndt Feodor Georg Procopén poika tämän ensimmäisestä avioliitosta.

Katso myös

Teoksia

  • Finska kadettkåren : dikter in memoriam, tekijät Feodor Procopé ja Georg Procopé. Helsingfors 1931
  • Finska gardet : vers och prosa in memoriam. Innehåller dikter av Zachris Topelius, Feodor Procopé, Hjalmar Procopé, Georg Procopé. Helsingfors 1937

Käännöksiä

  • Sammanbindningstext samt ord till körer och soli ur Athalie, sorgespel af Racine; med musik af Felix Mendelssohn-Bartholdy ; öfversättning af Fdr. ; promotionskantat 1890 af K. Krohn med musik af R. Faltin. Wasa musikaliska förening, Nikolaistad 1892
  • Thomas Moore : Paradiset och Perin : en dikt ur Lalla Rookh; öfversatt af Feodor Procopé : musiken komponerad af Robert Schumann. Wasa musikaliska förening, Nikolaistad 1893

Lähteet