Bey Heng

Nykymaailmassa Bey Heng:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Sen vaikutus näkyy jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla teknologiasta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kun Bey Heng jatkaa kehittymistä ja saa uusia muotoja, on ratkaisevan tärkeää analysoida sen vaikutusta ja ymmärtää sen rooli jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme. Tässä artikkelissa tutkimme Bey Heng:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä ilmiöstä ja sen merkityksestä nykyään.

Bey Rudolf Leopold Heng (23. helmikuuta 1925 Helsinki – 28. helmikuuta 2019 Espoo)[1] oli suomalainen arkkitehti, jonka erikoisalaa olivat hautausmaat.

Heng valmistui arkkitehdiksi 1950 Teknillisestä korkeakoulusta. Hän suunnitteli omassa toimistossaan useita pappiloita ja seurakuntataloja, ennen kuin hänestä 1974 tuli Helsingin seurakuntayhtymän toimistoarkkitehti. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle 1988. Eläkkeelle jäätyään hän alkoi suunnitella hautausmaita.[2]

Hengin isä, taiteilija ja konservaattori Leo (Leopold) Heng syntyi Etelä-Saksassa Memmingenissä, josta hän tuli Suomeen 1918 ensimmäisen maailmansodan aikaan. Äiti, Inga Koskimies-Heng oli Raahen seminaarin piirustuksen ja tyttöjen käsityön opettaja.[3]

Julkaisut

  • Hautausmaat arkipäivän asioina, Kirjaneliö, 1994

Palkinnot ja tunnustukset

Valokuvia suunnittelutöistä

  • Kaunialan sotavammasairaalan muistokivet, 1970, Kauniainen.
    Kaunialan sotavammasairaalan muistokivet, 1970, Kauniainen.[4]
  • Mäntsälän hautausmaan muistelupaikka, 1994, Mäntsälä.
    Mäntsälän hautausmaan muistelupaikka, 1994, Mäntsälä.[5]
  • Sankariristi, 1999, Hyvinkää. Erik Lindroosin suunnitteleman, 1948 paljastetun sankarimuistomerkin alkuperäinen risti on korvattu 1999 Hengin suunnittelemalla graniittiristillä.
    Sankariristi, 1999, Hyvinkää. Erik Lindroosin suunnitteleman, 1948 paljastetun sankarimuistomerkin alkuperäinen risti on korvattu 1999 Hengin suunnittelemalla graniittiristillä.[6]
  • Virolaiset vapaaehtoiset 1943-1944 -muistomerkki Malmin hautausmaalla, 2001, Helsinki.
    Virolaiset vapaaehtoiset 1943-1944 -muistomerkki Malmin hautausmaalla, 2001, Helsinki.[7][8]
  • Muualle haudattujen muistelupaikka, 2008, Pornainen.
    Muualle haudattujen muistelupaikka, 2008, Pornainen.[9]
  • Kallioristi, Raisio.
    Kallioristi, Raisio.[10]
  • Kiviristi Tien pää, Raisio.
    Kiviristi Tien pää, Raisio.[10]
  • Perhoset, Raisio.
    Perhoset, Raisio.[10]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 17.3.2019, s. C 13
  2. ↑ Ulla-Maija Vilmi: Hautausmaalla eletty asettuu mittoihinsa Vantaan Lauri. 16.07.2002. Vantaan Seurakuntayhtymä. Arkistoitu 11.11.2011. Viitattu 22.11.2010.
  3. ↑ Heli Kangas: Herra Heng ja klubin henki Raahen matkailuoppaat. Viitattu 11.7.2021.
  4. ↑ Kaunialan sotavammasairaalan muistokivet (Interner Archivessa, tallennettu 28.8.2016) Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. Tammenlehvän Perinneliitto. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 31.12.2017.
  5. ↑ Muualle haudattujen muistelupaikka Mäntsälän kotiseutupolut. Mäntsälä-seura. Viitattu 7.5.2024.
  6. ↑ sankarivainajien muistomerkki 1948 Hyvinkään kaupunki. Viitattu 30.3.2025.
  7. ↑ Virolaiset vapaaehtoiset 1943-1944 (Interner Archivessa, tallennettu 28.8.2016) Sotamuistomerkit-sivusto. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 31.12.2017.
  8. ↑ Sotavahinkosäätiöltä Viro100-juhlavuoden erityisavustus Suomen-pojille Sotaveteraanit.fi. 2.3.2018. Helsinki: Suomen Sotaveteraaniliitto. ”Malmin hautausmaan vuonna 2001 uusittu Suomen-poikien muistokivi (valokuva)” Viitattu 5.8.2021.
  9. ↑ Hautausmaa Pornaisten seurakunta. Viitattu 5.5.2024.
  10. ↑ a b c Raision kirkkomaakierros (PDF) Raision seurakunta. Viitattu 5.6.2024.