Bijelo Polje
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Bijelo Polje:n kiehtovaan maailmaan ja tutkia sen kaikkia puolia. Bijelo Polje on perustavanlaatuinen osa jokapäiväistä elämää ja kautta historian sillä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa. Bijelo Polje:stä lähtien se on vaikuttanut ihmisten tapaan suhtautua toisiinsa, sen vaikutukseen teknologiseen ja tieteelliseen kehitykseen. Seuraavilla riveillä tarkastellaan perusteellisesti Bijelo Polje:tä ja sitä, kuinka se on muokannut maailmaamme tavoilla, joita usein ei huomaa. Valmistaudu uppoutumaan matkalle Bijelo Polje:n monimutkaisuuden ja merkityksen läpi elämässämme!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Bijelo Polje Бијело Поље |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 Vaakuna |
|
 Bijelo Polje |
|
|
|
|
| Valtio | Montenegro |
| Maantiede | |
| Kokonaispinta-ala | 924 km² [1] |
| Korkeus merenpinnasta | 578 m [1] |
| Väestö | |
| Väkiluku (2019) (arvio) | 42 191[1] |
| Väestötiheys | 45,7 as./km² |
|
|
|
Bijelo Polje (Бијело Поље) on kaupunki ja kunta Montenegron pohjoisosassa Serbian vastaisella rajalla. Nimi Bijelo Polje tarkoittaa valkoista peltoa. Kaupungissa oli 1 832 asukasta vuoden 2011 väestönlaskennassa ja kunnassa noin 42 200 asukasta vuoden 2019 arvioissa.[1]
Historia
Bijelo Polje kuului Ottomaanien valtakunnan alaisuuteen vuoteen 1912, jolloin se Balkanin sotien yhteydessä liitettiin Montenegroon. Ottomaanien vallan aikana kaupunki tunnettiin nimellä Akovo.
Väestö
Vuonna 2003 Bijelo Poljen alueella oli 89 124 asukasta, joista asui kaupungissa 32 000 ja kunnassa 57 124. Kunnan asukkaista oli samana vuonna serbejä 36,31 prosenttia, bosniakkeja 25,22 prosenttia, slaavi-muslimeita 17,18 prosenttia ja montenegrolaisia 16,13 prosenttia.
Kaupungin asukkaista on noin 55 prosenttia ortodokseja ja noin 45 prosenttia sunnimuslimeja.
Kulttuuri
Kaupungin tunnetuin rakennus on keskiaikainen Pyhän Pietarin kirkko (Crkva Svetog Petra).
Bijelo Poljen alueelta on kotoisin monia kuuluisia kirjailijoita, kuten Avdo Medjedović, Ćamil Sijarić ja Miodrag Bulatović sekä Risto Ratković, joka kirjoitti ensimmäisen montenegrolaisen novellin Nevidbog. Novellin tapahtumat sijoittuvat Bijelo Poljen alueelle. Kaupunki on myös tunnettu mineraalivedestään, jota kutsutaan nimellä Rada.
Lähteet
- ↑ a b c d Brinkhoff, Thomas: Montenegro: Municipalities, Major Cities & Settlements citypopulation.de. Viitattu 12.7.2020. (englanniksi) (saksaksi)
