Birgitta Stenberg

Nykyään Birgitta Stenberg on noussut yhteiskunnassa kasvavan kiinnostuksen aiheeksi. Teknologian ja globalisaation myötä Birgitta Stenberg on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla taloudesta kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Birgitta Stenberg:n vaikutusta elämäämme ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Sen alkuperästä sen nykypäivän relevanssiin tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka tekevät Birgitta Stenberg:stä niin merkityksellisen nykyään. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri sektoreilla ja miten se on muuttanut tapaamme suhtautua ympärillämme olevaan maailmaan.

Birgitta Stenberg
Birgitta Stenberg Göteborgin kirjamessuilla 2010
Birgitta Stenberg Göteborgin kirjamessuilla 2010
Henkilötiedot
Syntynyt26. huhtikuuta 1932
Tukholma
Kuollut23. elokuuta 2014 (82 vuotta)
Gullspång
Kansalaisuus Ruotsi
Puoliso Håkan Lagergren 1974–1991
Kerstin Bjärkstedt 2013–2014
Kirjailija
Esikoisteos Mikael och Poeten (1956)
Pääteokset Kenties (1961)
Appelsinmannen (1983)
Perttu-lastenkirjat (1989–2009)
Palkinnot

Aniara-palkinto 1999
Piratenpriset 1999
Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinto 2005

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Birgitta Alma Sofia Stenberg (26. huhtikuuta 1932 Tukholma – 23. elokuuta 2014 Gullspång) oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi runoja ja esseitä sekä lastenkirjoja, joista tunnetuin on 15-osainen Perttu-sarja. Stenberg sai Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005.[1]

Vuonna 2009 Stenbergin omaelämäkerrallinen romaani Kärlek i Europa (1981) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.[2]

Ura

Stenberg syntyi Tukholmassa mutta kasvoi Visbyn kaupungissa Gotlannin saarella. Hän matkusteli jo nuoresta lähtien eri puolilla Etelä- ja Keski-Eurooppaa ja asui 1940–1950-luvun vaihteessa myös Pariisissa.[1] Ruotsiin palattuaan Stenberg julkaisi esikoisromaaninsa Mikael och Poeten vuonna 1956. Hän kirjoitti urallaan myös viisi omaelämäkerrallista romaania, joista tunnetuin on 1983 ilmestynyt Apelsinmannen. Se käsittelee Stenbergin esikoisromaanin tavoin muun muassa 1950-luvun alkuvuosien Kejneskandaalia, jossa tukholmalainen pappi syytti tunnettuja poliitikkoja sekaantumisesta homoprostituoituja välittävään liigaan. Uutta yleisöä Stenberg sai 1990-luvulla, kun hän loi Billy-lastenkirjasarjan (suom. Perttu), jota julkaistiin kaikkiaan 15 kirjan verran. Kuvituksen teoksiin laati virolaissyntyinen taiteilija Mati Lepp.[3]

1950-luvulla Stenberg työskenteli CIA:n rahoittaman antikommunistisen Congress for Cultural Freedom -kulttuurijärjestön Ruotsin-osaston julkaiseman Kulturkontakt-lehden päätoimittajana.[4] Hän oli toimittajana ja kolumnistina myös anarkosyndikalistisen SAC-ammattiliiton Arbetaren-lehdessä.[5] Lisäksi Stenberg kirjoitti vuosikymmenten aikana lukuisia teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia.

Yksityiselämä

Stenberg on omaelämäkerroissaan kertonut avoimesti muun muassa 1960-luvun amfetamiininkäytöstään. Hänet tunnettiin myöhemmin avoimen huumepolitiikan ja joidenkin huumausaineiden laillistamisen kannattajana.[6] Stenberg oli biseksuaali. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli vuodesta 1974 lähtien Håkan Lagergren, joka kuoli 1991.[1] 2000-luvun alussa Stenberg kertoi elävänsä suhteessa naimisissa olevan parin kanssa.[7] Vuonna 2013 hän solmi avioliiton itseään 21 vuotta nuoremman Kerstin Bjärkstedtin kanssa.[3][8]

Stenbergin elämästä kertova dokumenttielokuva Alla vilda tuli ensi-iltaan 2012.[6] Hän kuoli kotonaan maksasyöpään 82-vuotiaana elokuussa 2014.[3]

Teoksia

Omaelämakerrat

  • Kärlek i Europa (1981)
  • Apelsinmannen (1983)
  • Spanska Trappan (1987)
  • Alla Vilda (2004)
  • Eldar och is (2010)

Romaaneja

  • Mikael och Poeten (1956)
  • Vit av natten (1958)
  • Kenties (1961, suomennos Eino Kauppala 1964)
  • Våldgästen (1963)
  • De frånvända (1964)
  • Raportti pilvestä (1969, suomennos Eino Kauppala 1970)
  • Raskenstam (1983)
  • Tusenbröderna (1990)
  • Detta med Doris (1991)
  • Arabesk (1994)
  • Allt möjligt om bin (2005)
  • Fritt förfall (2006)

Novelli- ja runokokoelmia

  • Skurkar (1973)
  • Glatta livet (1984)
  • Det skuddade stoftet (1985)
  • Mannen i havet (1991)
  • Pagodernas drottning (1996)
  • Erotiska noveller (1998)
  • Syster Linda (2013)

Perttu-lastenkirjat

  • Kanien arvoitus (1988)
  • Pertun vihellyspilli (1989)
  • Perttu lähtee maalle (1990)
  • Perttu ja merihirviö (1994)
  • Pertun syntymäpäivä (1998)
  • Perttu ja mummi (2000)
  • Perttu ja possut (2001)
  • Pertun ja Lotan karkumatka (2002)
  • Perttu saa vieraita (2003)
  • Perttua harmittaa (2006)
  • Perttu ja salaperäinen kissa (2007)
  • Perttu ja pallo (2009)
  • Perttu sairaalassa (2011)

Lähteet

  1. ↑ a b c Birgitta Stenberg (Arkistoitu – Internet Archive) Nordsteds. Viitattu 24.8.2014.
  2. ↑ Gradvall, Jan ym. (2009). Tusen svenska klassiker: böcker, filmer, skivor, tv-program från 1956 till i dag. Tukholma: Norstedt. ISBN 978-91-1-301717-4.
  3. ↑ a b c Birgitta Stenberg är död 23.8.2014. Dagens Nyheter. Viitattu 24.8.2014.
  4. ↑ Jag jobbade ju också för CIA 14.5.2012. Expressen. Viitattu 24.8.2014.
  5. ↑ BIRGITTA STENBERG DÖD 23.8.2014. Arbetaren. Viitattu 24.8.2014.
  6. ↑ a b Hon banade väg för sina medsystrar 23.8.2014. Svenska Dagbladet. Viitattu 24.8.2014.
  7. ↑ "Jag har sex med ett gift par" 19.10.2004. Expressen. Viitattu 25.8.2014.
  8. ↑ Birgitta Stenberg har gift sig 1.8.2013. Upsala Nya Tidning. Viitattu 24.8.2014.

Aiheesta muualla