Tämä artikkeli käsittelee aihetta Bjørn Rongen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sen merkityksen vuoksi. Bjørn Rongen on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen eri aloilla, niin henkilökohtaisella, akateemisella, ammatillisella kuin sosiaalisellakin alalla. Vuosien mittaan Bjørn Rongen:n merkitys ja merkitys on kasvanut ja se on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdintaa sen vaikutuksista ja seurauksista yhteiskunnassamme. Tässä mielessä on olennaista analysoida ja ymmärtää Bjørn Rongen:tä ympäröivät eri näkökohdat sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Bjørn Rongen (24. heinäkuuta 1906 Evanger, Voss, Hordaland, Norja – 26. syyskuuta 1983 Frogn, Akershus[1]) oli norjalainen kirjailija. Hän kirjoitti myös lastenkirjoja, joista on suomennettu Bergtatt i Risehola (1953, suom. Tunturiluolan vankina, 1955).
Rongen käytti kirjoittaessaan sekä uusnorjaa (nynorsk) että kirjanorjaa (bokmål). Hän oli sotien välisen ajan merkittäviä kansanelämän kuvaajia ja nosti kirjoissaan esiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Häntä luonnehditaan kulttuuriradikaaliksi, ja hän sai vaikutteita psykoanalyysistä. 1950-luvun puolivälistä hän oli erityisesti esillä lastenkirjailijana. Hänen ensimmäinen lastenkirjansa Bergtatt i Risehola palkittiin ja oli kansainvälinen menestys: se käännettiin muillekin kielille. Hän noudatti lastenkirjailijana perinteitä mutta toi mukaan uusia elementtejä ja näin loi pohjaa nykyaikaisille lastenkirjoille. Hänen muita tunnettuja lastenkirjojaan ovat Anne Villdyrjente, 5 døgn på isfjell ja Slalåm for livet.[1]