Tässä artikkelissa tutkimme Bolesław Bierut:n kiehtovaa elämää ja perintöä, jonka vaikutus on ylittänyt rajat ja sukupolvet. Bolesław Bierut on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen vaatimattomasta alustastaan vihkiytymiseensa alansa johtavaksi hahmoksi. Näillä sivuilla löydämme hänen uransa merkittävimmät virstanpylväät, merkittävimmät saavutukset ja vaikutuksen, joka hänellä on ollut yhteiskuntaan. Todistusten, analyysien ja pohdiskelujen avulla uppoudumme Bolesław Bierut:n elämään ja työhön, tunnustamme hänen merkityksensä ja juhlimme hänen korvaamatonta panosta ihmiskunnalle.
Bolesław Bierut | |
---|---|
![]() Bolesław Bierut vuonna 1950. |
|
Puolan presidentti | |
Pääministeri | Józef Cyrankiewicz |
Edeltäjä | Władysław Kowalski (vt.) |
Seuraaja | Aleksander Zawadzki (valtioneuvoston puheenjohtaja) |
Puolan pääministeri | |
Edeltäjä | Józef Cyrankiewicz |
Seuraaja | Józef Cyrankiewicz |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. huhtikuuta 1892 Lublin, Puola |
Kuollut | 12. maaliskuuta 1956 (63 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Puoliso | Janina Górzyńska-Bierut |
Tiedot | |
Puolue |
PPS–L (1910–1918) KPP (1918–1938) PPR (1942–1948) PZPR (1948–1956) |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Bolesław Bierut (18. huhtikuuta 1892 Lublin, Puola – 12. maaliskuuta 1956 Moskova, Neuvostoliitto) oli puolalainen kommunistijohtaja ja stalinisti. Hän oli myös Puolan presidenttinä vuosina 1947–1952.[1]
Bierut oli syntynyt lähellä Lublinia. Hän suoritti opintonsa Kommunistisen Internationaalin koulussa. Kun Josif Stalin oli lakkauttanut Puolan kommunistipuolueen 1938, Bierut selvisi suuresta vainosta, joka koetteli puolalaisia kommunisteja. Hänet kutsuttiin uuden Puolalaisten työläisten puolueen johtajaksi 1943 ja oli jäsenenä Puolan parlamentissa 1944–1947. Bierut oli Neuvostoliiton työkaluna Puolan kommunistien vallankaappauksessa. Hän oli Puolan kansantasavallan presidenttinä viran olemassaolon ajan vuosina 1947–1952. Hän kieltäytyi järjestämästä kommunistipoliitikkojen oikeudenkäyntejä ennen seuraajansa Władysław Gomułkan syrjäyttämistä puolueen pääsihteerin virasta vuonna 1948. Hän kuitenkin tuomitsi näytösoikeudenkäynneissä toisen maailmansodan sotilasjohtajia kuten kenraali Stanislaw Tatarin, 40 Wolność i Niepodległość (WiN, Vapaus ja Itsenäisyys) -järjestön jäsentä ja kirkon johtajia. Monet vastustajat hänen hallintonsa aikana, kuten "Auschwitzin sankari" Witold Pilecki, tuomittiin kuolemaan salaisissa oikeudenkäynneissä. Bierut kuoli 12.3.1956 ollessaan Moskovassa seuraamassa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 20. puoluekokousta.
Edward Osóbka-Morawski (1944–1947) | Józef Cyrankiewicz (1947-1952) | Bolesław Bierut (1952–1954) | Józef Cyrankiewicz (1954-1970) | Piotr Jaroszewicz (1970–1980) | Edward Babiuch (1980) | Józef Pińkowski (1980–1981) | Wojciech Jaruzelski (2/1981–1985) | Zbigniew Messner (1985–1988) | Mieczysław Rakowski (9/1988–8/1989) | Czesław Kiszczak (1989)