1943

Vuosi 1943 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

• 11. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia luopuivat aluevaatimuksistaan Kiinassa.
• 14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa Marokossa.
• 18. tammikuuta – Varsovan gheton kansannousu alkoi.
• 21. tammikuuta − Edistyspuolueen kansanedustaja, metsätieteilijä ja entinen pääministeri A. K. Cajander kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli professori Kalle Kauppi.
• 23. tammikuuta – Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa.
• 27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia.
• 30. tammikuuta – Adolf Hitler siirsi sotalaivaston ylipäällikön suuramiraali Erich Raederin syrjään ja nimitti tämän tilalle suuramiraali Karl Dönitzin.
• 31. tammikuuta – Ossi Elstelän ohjaama elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi sai ensi-iltansa. Pääosissa olivat Leif Wager ja Regina Linnanheimo.
• 2. helmikuuta – Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
• 3. helmikuuta – Päämajassa Mikkelissä pidettiin Suomen ylimmän poliittisen ja sotilasjohdon yhteinen neuvottelu, jossa todettiin, että Suomen oli pyrittävä irti tappiolliselta näyttävästä sodasta, mutta tämän tuli tapahtua mahdollisimman vaarattomasti. Päämajan tiedustelupäällikkö eversti Aladár Paasonen totesi alustuksessaan Saksan häviävän suursodan ja että Suomi saisi olla tyytyväinen, mikäli se selviäisi sodasta edes vuoden 1940 Moskovan rauhan ehdoin.
• 9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen.
• 11. helmikuuta – Eversti Aladár Paasonen teki eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selkoa sodan siihenastisesta kulusta ja odotettavissa olevasta kehittymisestä. Monet kansanedustajat syyttivät realistisen selostuksen antanutta Paasosta tappiomielialan lietsomisesta.
• 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapautti Rostovin.
• 15. helmikuuta – Risto Ryti valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentiksi. Vaalin toimittivat vuosien 1937 ja 1940 valitsijamiehet.
• 16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan.
• 18. helmikuuta – Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels julisti ”totaalisen sodan”.
• 19. helmikuuta – Kasserinen solan taistelu: Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
• 20. helmikuuta – Tulivuori Parícutin muodostui Meksikoon yllättäen alkaneessa purkauksessa.
• 28. helmikuuta – Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa.
• 1. maaliskuuta – Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
• 2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä.
• 5. maaliskuuta – Professori Edwin Linkomies muodosti uuden hallituksen. Isänmaallinen kansanliike jätettiin hallituksen ulkopuolelle ja ulkoministeriksi tuli Rolf Wittingin tilalle Henrik Ramsay.
• 7. maaliskuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto myönsi Josif Stalinille Neuvostoliiton marsalkan arvonimen.
• 14. maaliskuuta – Risto Orkon ohjaama elokuva Jees ja just sai ensi-iltansa. Elokuva pohjautui Armas J. Pullan teoksiin ”Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy ja ”Ole viisaasti höperö!” sanoi vääpeli Ryhmy.
• 14. maaliskuuta − 17. maaliskuuta − Majuri Jukka Puustisen johtama 581 miehen vahvuinen sissiosasto tuhosi Rukajärven suunnalla venäläisen 27. divisioonan Jeljärven huoltotukikohdan ja rautatieasema-alueen. Suomalaisten tappiot retkellä olivat 32 kaatunutta ja vangiksi jäänyttä.
• 15. maaliskuuta – Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunta siirrettiin Joensuusta Äänislinnaan.
• 25. maaliskuuta – Hankoon perustettiin vastaanottoleiri inkeriläistä siirtoväkeä varten. Toinen leiri perustettiin Lohjalle 31. maaliskuuta.
• 26. maaliskuuta – Kommodorinsaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle.
• 29. maaliskuuta – Ensimmäiset inkeriläiset saapuivat Viron Paldiskista laivalla Hankoon.

• 1. huhtikuuta – Stutthofin keskitysleirillä puhkesi toinen pilkkukuume-epidemia. SS:n tietojen mukaan kesäkuun puoliväliin mennessä 1 100 vankia oli sairaalaparakeissa. Leirin johto kuitenkin halusi piilotella kuolinsyitä keskitysleirien tarkastuselimiltä ja paikalliselta väestöltä ja rekisteröi vain 18 kuolemantapausta pilkkukuumeesta johtuneeksi. Syyskuuhun mennessä noin 1 500 vankia oli kuollut tautiin.
• 5. huhtikuuta – Gestapo pidätti saksalaisen pastori Dietrich Bonhoefferin. Hänet teloitettiin Hitlerin käskystä 9. huhtikuuta 1945.
• 6. huhtikuuta – Antoine de Saint-Exupéryn kirja Pikku prinssi julkaistiin. Hän liittyi lentäjänä Vapaan Ranskan ilmavoimiin ja katosi tiedustelulennolla Välimerellä heinäkuun lopulla 1944.
• 7. huhtikuuta – Italian diktaattori Benito Mussolini vieraili Adolf Hitlerin luona. Huhtikuun aikana Saksassa vierailivat myös Unkarin valtionpäämies Miklos Horthy (17. huhtikuuta), Norjan johtaja Vidkun Quisling (19. huhtikuuta) ja Slovakian presidentti Josef Tiso (23. huhtikuuta).
• 13. huhtikuuta – Itä-Puolasta läheltä Katynia löydettiin vuodelta 1940 peräisin olleet noin 4000 puolalaisen upseerin joukkohaudat. Puolan pakolaishallitus vaati Neuvostoliitolta selvitystä vuonna 1939 vangittujen puolalaisten kohtalosta ja kansainvälisen Punaisen Ristin tutkimuksia asiassa, minkä seurauksena Neuvostoliitto katkaisi suhteensa pakolaishallitukseen. Saksa käytti löytöä hyväkseen Neuvostoliiton vastaisessa propagandassaan.
• 19. huhtikuuta – Saksalaiset joukot hyökkäsivät Varsovan ghettoon pidättääkseen jäljelle jääneet juutalaiset, mikä aloitti Varsovan gheton kansannousun.
• 19. huhtikuuta – Sekatyömies Toivo Koljonen tuomittiin Huittisten käräjillä kuolemaan kuudesta murhasta ja teloitettiin Turussa myöhemmin vuoden aikana. Koljonen oli viimeinen Suomessa siviilirikoksista kuolemaan tuomittu ja teloitettu henkilö.
• 22. huhtikuuta – Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
• 24. huhtikuuta – Saksan itärintamalla ollut suomalainen SS-pataljoona päätettiin kotiuttaa.
• 4. toukokuuta – Kirjailija Jarno Pennanen pidätettiin ja tuomittiin kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta ja valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta viholliselle. Tuomion taustalla oli Pennasen toiminta SNS-seurassa.
• 11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkottaakseen sitä miehittäneet japanilaiset.
• 13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
• 16. toukokuuta – Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella.
• 19. toukokuuta – Lotta Svärd -järjestön puheenjohtaja Fanni Luukkonen vieraili Adolf Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja sai saksalaisen Kotka-ritarikunnan ristin tunnustuksena ”bolsevismia vastaan käydystä taistelusta”.
• 21. toukokuuta – Ruotsi solmi diplomaattisuhteet Lontoossa olleen Norjan pakolaishallituksen kanssa.
• 22. toukokuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominternin.
• 2. kesäkuuta – Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan. Pataljoonan kotiinpaluujuhla oli 3. kesäkuuta Tampereella Pyynikin kentällä. Kotiinpaluun jälkeen pataljoona lakkautettiin 11. heinäkuuta 1943 ja sotilaat sijoitettiin eri joukko-osastoihin.
• 4. kesäkuuta – Sotilasvallankaapaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta.
• 4. kesäkuuta – Puolustusvoimain lippujuhlaa vietettiin ensimmäisen kerran marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.
• 11. kesäkuuta – Heinrich Himmler määräsi Varsovan juutalaisghetot tuhottaviksi.
• 11. kesäkuuta – Vahvasti linnoitettu Sisilian eteläpuolella sijaitseva Pantellerian saari antautui liittoutuneille.
• 26. kesäkuuta – Neuvostopartisaanit surmasivat yli 30 siviiliä useisiin Suomussalmen kyliin tekemissään hyökkäyksissä.

• 4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyöllä Inarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa, joukossa Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa.
• 5. heinäkuuta – Kurskin taistelu alkoi kello 4.40.
• 10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi.
• 11. heinäkuuta – Suomalaiset SS-miehet olivat viimeistä kertaa koolla Hangossa. Miehet siirtyivät Suomen omiin joukko-osastoihin.
• 12. heinäkuuta – Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
• 15. heinäkuuta – Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
• 19. heinäkuuta – Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
• 24. heinäkuuta – Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittivat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui.
• 25. heinäkuuta – Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Benito Mussolinilta hänet pidätettiin ja marsalkka Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
• 27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
• 11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan.
• 13. elokuuta – Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja William Lyon Mackenzie King aloittivat Quebecin ensimmäisen konferenssin.
• 17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija sotamarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
• 17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihin Kiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa.
• 20. elokuuta – 33 poliittista vaikuttajaa, ns. rauhanoppositio, jätti presidentti Risto Rytille kirjelmän, jossa vaadittiin pikaista rauhaa. Salaiseksi tarkoitettu kirjelmä vuoti ruotsalaisen Dagens Nyheterin kautta julkisuuteen ja herätti kohun Saksan johdossa.
• 28. elokuuta – Helsingin Puhelinyhdistyksen Kasarmikadun toimitalossa räjähti viisi pommia. Pommien asettajia ei saatu selville.
• 29. elokuuta – Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
• 3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla.
• 4. syyskuuta – Josif Stalin rehabilitoi ortodoksisen kirkon. Hän tapasi metropoliitta Sergiuksen, keskusteli tämän kanssa pitkään ystävällisesti ja määräsi Pyhän synodin perustettavaksi uudelleen.^[1]
• 8. syyskuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower julkisti Italian kanssa viisi päivää aiemmin allekirjoitetun Cassibilen aselevon, jolla Italia käytännössä antautui.
• 23. syyskuuta – Italian sosiaalinen tasavalta (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini.
• 28. syyskuuta – Saksan sodanjohto antoi määräyksen Ohje 50, joka käsitti valmistautumisen puolustustoimenpiteisiin siltä varalta, että Suomen puolustus romahtaa ja Neuvostoliitto valtaa Etelä-Suomen – Suomea vastaan käytävän sodan mahdollisuutta ei käskyssä huomioitu. Tällöin puolustus ryhmitettäisiin uudelle linjalle Karesuvanto–Ivalo–Petsamo. Petsamo tuli pitää joka tilanteessa: kaivoksesta saatava nikkeli oli elintärkeää Saksan sotateollisuudelle.
• 28. syyskuuta – Ompelija Martta Koskinen teloitettiin Malmilla Helsingin mlk:ssa tuomittuna osallistumisesta SKP:n maanalaiseen toimintaan. Hän oli viimeinen Suomessa oikeuden päätöksellä teloitettu nainen.

• 13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
• 14. lokakuuta – Suomessa vieraillut saksalainen kenraali Alfred Jodl vaati Suomea taistelemaan Saksan rinnalla sodan loppuun saakka.
• 14. lokakuuta – Sobibórin tuhoamisleirin juutalaisten vankien onnistui nousta kapinaan. Leirin vastarintamiehet tappoivat 11 SS-miestä ja joukon ukrainalaissyntyisiä vartijoita. Noin puolet leirin 600 senhetkisestä vangista pääsi karkuun. Vangeista suurin osa saatiin kiinni, mutta noin 50 säilyi vapaina sodan loppuun. SS:n päällikkö Heinrich Himmler käski kapinan jälkeen sulkea ja hävittää leirin ja istuttaa puita sen paikalle.
• 22. lokakuuta – RAF pommitti Kasselia.
• 26. lokakuuta – Valtion tiedoituslaitos ilmoitti raportissaan sodan pitkittymisen lisänneen sodanvastaista mielialaa ja yleistä levottomuutta suomalaisten keskuudessa.
• 1. marraskuuta – Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Bougainvillessä Salomonsaarilla.
• 3. marraskuuta – Yli 18 000 juutalaista ammuttiin Majdanekin keskitysleirissä.
• 3. marraskuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm sanoi puheessaan Helsingin Työväenyhdistyksen Norja-illanvietossa, että Suomessa ei tunneta sympatiaa Natsi-Saksaa kohtaan ja ylisti norjalaisten vastarintataistelijoiden toimintaa saksalaisia miehittäjiä vastaan. Saksa vaati Fagerholmin erottamista hallituksesta.
• 15. marraskuuta – Heinrich Himmler määräsi romanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
• 16. marraskuuta – 160 USAF:n pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalle Norjan Vemorkissa.
• 18. marraskuuta – 440 RAF:n pommittajaa iski Berliiniin, aiheuttaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
• 20. marraskuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Kiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
• 20. marraskuuta – Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Aleksandra Kollontai ilmoitti Ruotsin ulkoministeriölle, että Neuvostoliiton johto on valmis keskustelemaan Suomen edustajien kanssa rauhasta, mikäli suomalaiset ovat tähän halukkaita, ja että Neuvostoliiton tarkoituksena ei ole tehdä Suomesta provinssia, ellei Suomen tuleva politiikka Neuvostoliittoa siihen pakota.
• 21. marraskuuta – Höyrylaiva Oulu II katosi miehistöineen Perämerellä.
• 22. marraskuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Kiinan tasavallan johtaja Tšiang Kai-šek tapasivat Kairossa.
• 22. marraskuuta – Ranskalaiset vapauttivat Libanonin hallituksen jäsenet, jotka olivat 1941 julistaneet maan itsenäiseksi. Päivää pidetään maan itsenäisyyden virallisena tunnustuksena.
• 27. marraskuuta – Kirjailija Hella Wuolijoki tuomittiin vakoilusta ja maanpetoksesta elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen. Neuvostoliiton Suomeen desanttina lähettämä Kerttu Nuorteva ja hänen avustajansa Valtteri Teerikangas tuomittiin vakoilusta kuolemaan. Tuomiot lähetettiin sotaylioikeuden vahvistettaviksi. Kuolemantuomioita ei kuitenkaan ehditty panna täytäntöön ennen Moskovan välirauhaa.
• 28. marraskuuta – Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivat Teheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun 1944 maihinnoususta Eurooppaan.
• 1. joulukuuta – Saksa vaati takeita siitä, ettei Suomi ryhdy Neuvostoliiton kanssa neuvotteluihin erillisrauhasta.
• 4. joulukuuta – Jugoslaviassa vastarintajohtaja Tito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
• 17. joulukuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm erosi hallituksesta.
• 24. joulukuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.
• 28. joulukuuta – Biskajanlahden taistelu käytiin Britannian kuninkaallisen laivaston risteilijöiden ja Kriegsmarinen välillä
• 29. joulukuuta – Suomi torjui Saksan vaatiman liittosopimuksen.
• 31. joulukuuta – Vuosalmen linja-autoturma.

• 1. tammikuuta – Pekka Koskinen, suomalainen rikosoikeuden professori (k. 2011)
• 4. tammikuuta – Egon Schultz, itäsaksalainen rajavartioston kersantti (k. 1964)
• 10. tammikuuta – Eero Murtomäki, suomalainen valokuvaaja ja kirjailija
• 14. tammikuuta – Mariss Jansons, latvialainen kapellimestari (k. 2019)
• 14. tammikuuta – Ralph M. Steinman, vuoden 2011 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut kanadalainen immunologi ja solubiologi (k. 2011)
• 17. tammikuuta – Aarno ”Loka” Laitinen, suomalainen toimittaja (k. 2021)
• 19. tammikuuta – Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja (k. 1970)
• 20. tammikuuta – Torkjell Berulfsen, norjalainen toimittaja (k. 2024)
• 20. tammikuuta – Einar Førde, norjalainen poliitikko (k. 2004)
• 24. tammikuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1969)
• 25. tammikuuta – Tobe Hooper, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 2017)
• 27. tammikuuta – Sirkka-Liisa Lonka, suomalainen taidemaalari ja graafikko
• 28. tammikuuta – Marie-Louise Pleiss (”Ria Bartok”), ranskalainen yé-yé-laulaja (k. 1970)
• 28. tammikuuta – Tytti Parras, suomalainen kirjailija (k. 2018)
• 28. tammikuuta – Dick Taylor, brittiläinen rock-basisti
• 29. tammikuuta – Irma Urrila, suomalainen laulaja
• 30. tammikuuta – Ilpo Mansnerus, suomalainen huilisti ja kapellimestari
• 31. tammikuuta – Ragnhild Nilstun, norjalainen kirjailija
• 31. tammikuuta – Joan Spillane, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja
• 1. helmikuuta – Rauno Keltanen, suomalainen laulaja, laulunopettaja ja kuoronjohtaja
• 2. helmikuuta – Per Gahrton, ruotsalainen vihreä poliitikko (k. 2023)
• 3. helmikuuta – Jere Lahti, suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos ja kansanedustaja (k. 2020)
• 3. helmikuuta – Eero Pilkama, suomalainen toimittaja ja toimitusjohtaja
• 3. helmikuuta – Laila Räikkä, suomalainen näyttelijä
• 4. helmikuuta – Hallvard Bakke, norjalainen poliitikko (k. 2024)
• 7. helmikuuta – Einari Vidgrén, suomalainen teollisuusneuvos ja metsäkoneyrityksen perustaja (k. 2010)
• 9. helmikuuta – Joseph Stiglitz, vuoden 2001 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
• 15. helmikuuta – Griselda Blanco, kolumbialainen huumekauppias (k. 2012)
• 15. helmikuuta – Juhani Suomi, suomalainen politiikan tutkija
• 17. helmikuuta – Tapio Parkkinen, suomalainen dramaturgi ja käsikirjoittaja
• 19. helmikuuta – Tim Hunt, vuoden 2001 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti
• 20. helmikuuta – Mike Leigh, englantilainen elokuvaohjaaja
• 20. helmikuuta – Tapani Mörttinen, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
• 22. helmikuuta – Horst Köhler, Saksan liittopresidentti 2004–2010 (k. 2025)
• 25. helmikuuta – Olli Alho, suomalainen radiojohtaja
• 25. helmikuuta – George Harrison, englantilainen muusikko (”The Beatles”) (k. 2001)
• 25. helmikuuta – Jukka Kajava, suomalainen kriitikko (k. 2005)
• 1. maaliskuuta – Matti Pelttari, suomalainen poliitikko ja Rovaniemen kaupunginjohtaja (k. 2018)
• 8. maaliskuuta – Lynn Rachel Redgrave, brittiläinen näyttelijä (k. 2010)
• 9. maaliskuuta – Bobby Fischer, yhdysvaltalainen šakinpelaaja (maailmanmestari) (k. 2008)
• 15. maaliskuuta – David Cronenberg, kanadalainen elokuvaohjaaja
• 15. maaliskuuta – Tuula Elomaa, suomalainen näyttelijä
• 16. maaliskuuta – Harry van Hoof, alankomaalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikin sovittaja (k. 2024)
• 16. maaliskuuta – Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton ensimmäinen toimitusjohtaja 1993–2003
• 16. maaliskuuta – Kirsti Muinonen, suomalainen taidemaalari
• 17. maaliskuuta – Alpo Ruuth, suomalainen kirjailija (k. 2002)
• 19. maaliskuuta – Mario J. Molina, vuoden 1995 Nobelin kemianpalkinnon saanut meksikolainen kemisti (k. 2020)
• 19. maaliskuuta – Mario Monti, italialainen komissaari
• 20. maaliskuuta – Eino Siuruainen, suomalainen poliitikko
• 23. maaliskuuta – Nils-Aslak Valkeapää, saamelainen taiteilija (k. 2001)
• 28. maaliskuuta – Conchata Ferrell, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
• 29. maaliskuuta – Evangelos Odysseas Papathanassiou, Vangelis, kreikkalainen elektronisen musiikin säveltäjä (k. 2022)
• 29. maaliskuuta – Eric Idle, brittiläinen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja muusikko (Monty Python)
• 29. maaliskuuta – John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri 1990–1997
• 29. maaliskuuta – Jarmo Porola, suomalainen televisiotuottaja (k. 2005)
• 31. maaliskuuta – Christopher Walken, yhdysvaltalainen näyttelijä

• 3. huhtikuuta – Peter Benson, brittiläinen näyttelijä (k. 2018)
• 3. huhtikuuta – Jonathan Lynn, brittiläinen televisiokäsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja
• 7. huhtikuuta – Seppo Rustanius, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2024)
• 11. huhtikuuta – Poul Nielson, tanskalainen poliitikko
• 14. huhtikuuta – Brian Law, brittiläinen kapellimestari, kuoronjohtaja, urkuri ja cembalisti
• 15. huhtikuuta – Ritva Grunberg, suomalainen keraamikko (k. 2015)
• 15. huhtikuuta – Robert Lefkowitz, vuoden 2012 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri ja tieteilijä
• 16. huhtikuuta – Erkki Liikanen, suomalainen muusikko ja juontaja
• 16. huhtikuuta – Tuula Nyman, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
• 22. huhtikuuta – Janet Evanovich, yhdysvaltalainen kirjailija
• 22. huhtikuuta – Louise Glück, vuoden 2020 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen esseisti ja runoilija (k. 2023)
• 26. huhtikuuta – Mikko Elo, suomalainen poliitikko
• 28. huhtikuuta – Jacques Dutronc, ranskalainen laulaja, lauluntekijä, kitaristi, säveltäjä sekä näyttelijä
• 5. toukokuuta – Michael Palin, brittiläinen koomikko, näyttelijä ja kirjailija
• 5. toukokuuta – Claes-Bertil Ytterberg, ruotsalainen piispa
• 6. toukokuuta – Andreas Baader, saksalainen terroristi (k. 1977)
• 9. toukokuuta – Pirkko Talvio-Jaatinen, suomalainen kääntäjä ja kirjailija
• 13. toukokuuta – Johan Bargum, suomalainen kirjailija
• 14. toukokuuta – Jack Bruce, skotlantilainen rock- ja jazzmuusikko, bassokitaristi, laulaja ja sellisti (k. 2014)
• 14. toukokuuta – Ólafur Ragnar Grímsson, Islannin presidentti 1996–2016
• 14. toukokuuta – Pekka Laiho, suomalainen näyttelijä (k. 2023)
• 16. toukokuuta – Sakari Warsell, suomalainen radiotoimittaja ja muusikko
• 20. toukokuuta – Albano Carrisi, italialainen muusikko
• 20. toukokuuta – Pentti-Oskari Kangas, suomalainen muusikko ja matkailuyrittäjä
• 20. toukokuuta – Antti Siltavuori, suomalainen teollinen muotoilija
• 21. toukokuuta – John Dalton, brittiläinen basisti
• 22. toukokuuta – Betty Williams, vuoden 1976 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen rauhanaktivisti (k. 2020)
• 24. toukokuuta – James Levine, yhdysvaltalainen pianisti ja kapellimestari (k. 2021)
• 27. toukokuuta – Priscilla Maria Veronica White (”Cilla Black”), englantilainen laulaja (k. 2015)
• 2. kesäkuuta – Charles Haid, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. kesäkuuta – Crescenzio Sepe, italialainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali
• 6. kesäkuuta – Richard Smalley, vuoden 1996 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 2005)
• 7. kesäkuuta – Juhani Syrjä, suomalainen kirjailija
• 15. kesäkuuta – Poul Nyrup Rasmussen, Tanskan pääministeri 1993–2001
• 17. kesäkuuta – Barry Manilow, yhdysvaltalainen muusikko
• 19. kesäkuuta – Jussi Kylätasku, suomalainen kirjailija (k. 2005)
• 21. kesäkuuta – Maria Rosa Marco, Salomé, espanjalainen laulaja
• 22. kesäkuuta – J. Michael Kosterlitz, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko ja professori
• 22. kesäkuuta – Gordon Matta-Clark, yhdysvaltalainen kuvataiteilija (k. 1978)
• 23. kesäkuuta – James Levine, yhdysvaltalainen kapellimestari ja pianisti (k. 2021)
• 23. kesäkuuta – Albert Pintat, Andorran hallituksen päämies 2005–2009
• 28. kesäkuuta – Klaus von Klitzing, vuoden 1985 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
• 30. kesäkuuta – Rock-Jerry (oik. Kaj Järnström), suomalainen muusikko

• 3. heinäkuuta – Kurtwood Smith, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 3. heinäkuuta – Svein Sundsbø, norjalainen poliitikko
• 4. heinäkuuta – Carmelo Bosco, italialainen urheilutieteiden tutkija (k. 2003)
• 4. heinäkuuta – Mary Kvidal, norjalainen poliitikko
• 4. heinäkuuta – Simo Parpola, suomalainen kielitieteilijä ja assyriologi
• 14. heinäkuuta – Eldbjørg Løwer, norjalainen poliitikko
• 15. heinäkuuta – Juha Karvonen, suomalainen liikuntalääketieteen dosentti
• 15. heinäkuuta – Maria Pellegrini, italialais-kanadalainen oopperalaulaja
• 19. heinäkuuta – David Griffin, englantilainen näyttelijä
• 19. heinäkuuta – Thomas Sargent, vuoden 2011 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 21. heinäkuuta – Barbara Schlick, saksalainen oopperalaulaja
• 24. heinäkuuta – Mikko Ala-Leppilampi, suomalainen juoksija (k. 2005)
• 25. heinäkuuta – Elina Ylivakeri, suomalainen malli ja varatuomari (k. 1988)
• 26. heinäkuuta – Mick Jagger, brittiläinen muusikko (”The Rolling Stones”)
• 28. heinäkuuta – Finis Conner, yhdysvaltalainen liikemies
• 28. heinäkuuta – Maarit Niiniluoto, suomalainen toimittaja ja kirjailija
• 28. heinäkuuta – Richard Wright, englantilainen kosketinsoittaja Pink Floyd -yhtyeen jäsen (k. 2008)
• 29. heinäkuuta – Ralf Forsström, suomalainen lavastaja ja pukusuunnittelija
• 29. heinäkuuta – Michael Holm, saksalainen muusikko
• 30. heinäkuuta – Giovanni Goria, italialainen poliitikko, pääministeri 1987–1988 (k. 1994)
• 2. elokuuta – Hilkka Lehtonen, suomalainen arkkitehti ja professori
• 3. elokuuta – Christina, Ruotsin prinsessa
• 4. elokuuta – Vicente Alberto Álvarez Areces, espanjalainen poliitikko (k. 2019)
• 4. elokuuta – Ilari Paatso, suomalainen näyttelijä (k. 1990)
• 10. elokuuta – Louis Brus, vuoden 2023 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti, nanomateriaalien tutkija
• 10. elokuuta – Ronnie Spector, yhdysvaltalainen laulaja (k. 2022)
• 11. elokuuta – Pervez Musharraf, pakistanilainen kenraali ja presidentti (k. 2023)
• 17. elokuuta – Mattiesko Hytönen, suomalainen televisiotoimittaja
• 17. elokuuta – Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä
• 17. elokuuta – Robert De Niro, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. elokuuta – Hannu Mäkelä, suomalainen kirjailija
• 18. elokuuta – Gianni Rivera, italialainen jalkapalloilija
• 21. elokuuta – Herman Friele, norjalainen liikemies ja poliitikko
• 24. elokuuta – Jan Otto Andersson, suomalainen professori ja vasemmistoliittolainen poliitikko
• 24. elokuuta – Tuula Meisaari, suomalainen näyttelijä
• 26. elokuuta – Johan Hederstedt, Ruotsin puolustusvoimien komentaja
• 27. elokuuta – Robert von Bahr, ruotsalainen musiikkituottaja ja levy-yhtiön johtaja
• 29. elokuuta – Peter von Bagh, suomalainen elokuvaohjaaja ja -historioitsija (k. 2014)
• 29. elokuuta – Arthur B. McDonald, vuoden 2015 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko
• 30. elokuuta – Robert Crumb, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 30. elokuuta – Jean-Claude Killy, ranskalainen alppihiihtäjä ja autourheilija
• 30. elokuuta – David Maslanka, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2017)
• 1. syyskuuta – Kirsti Kolle Grøndahl, norjalainen poliitikko
• 1. syyskuuta – Turo Unho, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2014)
• 5. syyskuuta – Marianne Jelved, tanskalainen poliitikko
• 6. syyskuuta – Richard Roberts, vuoden 1993 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti
• 6. syyskuuta – Roger Waters, englantilainen muusikko (”Pink Floyd”)
• 12. syyskuuta – Liisa Juhantalo, suomalainen kuvataiteilija (k. 2025)
• 13. syyskuuta – Géza Szilvay, unkarilais-suomalainen musiikinopettaja ja musiikkivaikuttaja
• 14. syyskuuta – Antti Hammarberg (”Irwin Goodman”), suomalainen laulaja ja säveltäjä (k. 1991)
• 14. syyskuuta – Marcos Valle, brasilialainen laulaja ja lauluntekijä
• 15. syyskuuta – Eine Joutsijoki, suomalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija (k. 2020)
• 15. syyskuuta – Jussi Raittinen, suomalainen viihdemuusikko (k. 2024)
• 15. syyskuuta – Jouni Uitto, suomalainen ihotautilääkäri ja professori (k. 2022)
• 16. syyskuuta – Einar Niemi, norjalainen historian professori
• 17. syyskuuta – Anthony Zinni, yhdysvaltalainen merijalkaväen kenraali
• 18. syyskuuta – Sirpa Tabet, suomalainen kirjailija
• 20. syyskuuta – Jyrki Nousiainen, suomalainen näyttelijä
• 23. syyskuuta – Julio Iglesias, espanjalainen muusikko
• 24. syyskuuta – Tony Swartz, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
• 28. syyskuuta – Kaarina Turunen, suomalainen näyttelijä
• 29. syyskuuta – Katarina Juselius, suomalainen taloustieteilijä
• 29. syyskuuta – Lech Wałęsa, vuoden 1983 Nobelin rauhanpalkinnon saanut puolalainen sähköasentaja, poliitikko ja Solidaarisuus-liikkeen perustaja, Puolan presidentti 1990–1995
• 30. syyskuuta – Johann Deisenhofer, vuoden 1988 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti

• 7. lokakuuta – Oliver North, yhdysvaltalainen politiikan kommentaattori, televisiojuontaja, sotahistorioitsija ja kirjailija
• 8. lokakuuta – R. L. Stine, yhdysvaltalainen kirjailija
• 11. lokakuuta – John Nettles, englantilainen näyttelijä
• 12. lokakuuta – Odd Einar Dørum, norjalainen poliitikko
• 18. lokakuuta – Birthe Rønn Hornbech, tanskalainen poliitikko
• 22. lokakuuta – Catherine Deneuve, ranskalainen näyttelijä
• 24. lokakuuta – Seppo Paakkunainen (”Paroni”), suomalainen jazzmuusikko
• 26. lokakuuta – Aulis Gerlander, suomalainen hallitusneuvos
• 29. lokakuuta – Norman Hunter, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 2020)
• 30. lokakuuta – Antti Heikkilä, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovaikuttaja
• 30. lokakuuta – Seppo Mäkinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 1. marraskuuta – Martti Palo, suomalainen näyttelijä (k. 2009)
• 5. marraskuuta – Reima Kampman, suomalainen psykiatri, sivupersoonien tutkija (k. 1992)
• 5. marraskuuta – Sam Shepard, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja (k. 2017)
• 7. marraskuuta – Arne Ruth, ruotsalainen päätoimittaja
• 7. marraskuuta – Michael Spence, vuoden 2001 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalais-kanadalainen ekonomisti
• 8. marraskuuta – Martin Peters, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 2019)
• 12. marraskuuta – Julie Ege, norjalainen näyttelijä ja malli (k. 2008)
• 13. marraskuuta – Martti Manninen, suomalainen virkamies ja tasavallan presidentin ent. neuvonantaja
• 21. marraskuuta – Jacques Laffite, ranskalainen kilpa-autoilija
• 29. marraskuuta – Danièle Ciarlet (”Zouzou”), ranskalainen malli, näyttelijä ja laulaja
• 1. joulukuuta – Finn Kydland, vuoden 2004 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut norjalainen ekonomisti
• 4. joulukuuta – Mikko Järvinen, suomalainen iskelmälaulaja
• 8. joulukuuta – Jim Morrison, yhdysvaltalainen muusikko (”The Doors”) (k. 1971)
• 9. joulukuuta – Lasse Holm, ruotsalainen muusikko
• 9. joulukuuta – Roswitha Möhring, suomalainen malli ja muotinäytsten järjestäjä
• 11. joulukuuta – John Kerry, yhdysvaltalainen poliitikko ja ulkoministeri 2013–2017
• 12. joulukuuta – Richard Brixel, ruotsalainen kuvanveistäjä (k. 2019)
• 16. joulukuuta – Steven Bochco, yhdysvaltalainen televisiotuottaja ja käsikirjoittaja (k. 2018)
• 17. joulukuuta – Christopher Cazenove, brittiläinen näyttelijä (k. 2010)
• 18. joulukuuta – Keith Richards, brittiläinen kitaristi (”The Rolling Stones”)
• 19. joulukuuta – Mulatu Astatke, etiopialainen muusikko ja säveltäjä
• 19. joulukuuta – Sam Kelly, brittiläinen näyttelijä (k. 2014)
• 20. joulukuuta – Sirkka-Liisa Anttila, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 21. joulukuuta – Aimé Anthuenis, belgialainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
• 23. joulukuuta – Silvia Sommerlath, Ruotsin kuningatar
• 23. joulukuuta – Harry Shearer, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. joulukuuta – Tarja Halonen, Suomen tasavallan 11. presidentti
• 30. joulukuuta – Erkki Komulainen, suomalainen kasvatustieteilijä
• 30. joulukuuta – Bror-Erik Wallenius, suomalainen urheilutoimittaja
• 31. joulukuuta – Pete Quaife, englantilainen muusikko (k. 2010)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1943 kuolleista henkilöistä

• 7. tammikuuta – Mohammad Hassan Mirza, iranilainen kruununtavoittelija (s. 1899)
• 7. tammikuuta – Nikola Tesla, kroatialainen fyysikko ja keksijä (s. 1856)
• 8. tammikuuta – Andres Larka, virolainen kenraali ja poliitikko (s. 1879)
• 8. tammikuuta – Kaarle Nordlund, Tampereen kaupunginjohtaja 1929–1943 (s. 1889)
• 9. tammikuuta – Robin George Collingwood, brittiläinen filosofi ja historioitsija (s. 1889)
• 9. tammikuuta – Nils Flyg, ruotsalainen poliitikko (s. 1891)
• 12. tammikuuta – Heikki Tandefelt, suomalainen taidemaalari ja Suomenlinnan museon intendentti (s. 1882)
• 14. tammikuuta – Paul Troupp, suomalainen näyttelijä ja laulaja-lauluntekijä (s. 1878)
• 21. tammikuuta – A. K. Cajander, suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko (s. 1879)
• 26. tammikuuta – Nikolai Vavilov, venäläinen kasvitieteilijä ja geneetikko (s. 1885)
• 28. tammikuuta – Pekka Leppänen, suomalainen kirjakauppias, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisten kansanedustaja (s. 1867)
• 3. helmikuuta – Hannes Närhi, suomalainen näyttelijä ja lavastaja (s. 1893)
• 6. helmikuuta – Juho Mannermaa, Oulun hiippakunnan piispa (s. 1871)
• 14. helmikuuta – David Hilbert, saksalainen matemaatikko (s. 1862)
• 22. helmikuuta – Hans Scholl, saksalainen Valkoinen Ruusu -vastarintaryhmän jäsen (s. 1918)
• 22. helmikuuta – Sophie Scholl, saksalainen Valkoinen Ruusu -vastarintaryhmän jäsen (s. 1921)
• 4. maaliskuuta – Ita Wegman, sveitsiläinen antroposofi (s. 1876)
• 7. maaliskuuta – Akilles Järvinen, suomalainen yleisurheilija (s. 1905)
• 10. maaliskuuta – Artturi Kannisto, suomalainen kielentutkija (s. 1874)
• 12. maaliskuuta – Gustav Vigeland, norjalainen kuvanveistäjä (s. 1869)
• 22. maaliskuuta – Ole Bærøe, norjalainen poliitikko (s. 1877)
• 26. maaliskuuta – Leonard Darwin, englantilainen poliitikko, ekonomisti ja eugeenikko (s. 1850)
• 27. maaliskuuta – Olavi Ehrnrooth, suomalainen sotilaslentäjä (s. 1907)
• 28. maaliskuuta – Arthur Humble Evans, englantilainen lintutieteilijä (s. 1855)
• 28. maaliskuuta – Sergei Rahmaninov, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1873)
• 31. maaliskuuta – Tekla Hultin, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja (s. 1864)

• 3. huhtikuuta – Conrad Veidt, saksalainen näyttelijä (s. 1893)
• 7. huhtikuuta – Alexandre Millerand, Ranskan presidentti 1920–1924 (s. 1859)
• 18. huhtikuuta – Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali (s. 1884)
• 22. huhtikuuta – Hjalmar Aarnio suomalainen tukkukauppias (s. 1880)
• 27. huhtikuuta – Signe Tandefelt, suomalainen taidemarvostelija ja taidemaalari (s. 1879)
• 30. huhtikuuta – Leo Smit, alankomaalainen säveltäjä (s. 1900)
• 30. huhtikuuta – Beatrice Webb brittiläinen sosiologi, sosiaalihistorioitsija ja sosialisti (s. 1858)
• 2. toukokuuta – Jaakko Karvonen, suomalainen lääkäri ja pääjohtaja, arkkiatri (s. 1863)
• 2. toukokuuta – Viktor Lutze, saksalainen Obergruppenfürher ja SA:n johtaja (s. 1890)
• 2. toukokuuta – Iikka Törrönen, suomalainen koripalloilija (s. 1914)
• 3. toukokuuta – Ingolf Elster Christensen, norjalainen poliitikko (s. 1872)
• 3. toukokuuta – Akseli Karhi, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1891)
• 14. toukokuuta – Henri La Fontaine, vuoden 1913 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen juristi, professori, pasifisti ja sosialisti (s. 1854)
• 22. toukokuuta – Helen Herron Taft, Yhdysvaltain presidentti William Howard Taftin leski (s. 1861)
• 24. toukokuuta – Johannes Orasmaa, virolainen kenraalimajuri, Kaitseliiton viimeinen päällikkö 1925–1940 (s. 1890)
• 25. toukokuuta – K. A. Wrede, suomalainen arkkitehti (s. 1859)
• 26. toukokuuta – Edsel Ford, yhdysvaltalainen autotehtailija (s. 1893)
• 26. toukokuuta – Alice Tegnér, ruotsalainen säveltäjä ja musiikinopettaja (s. 1864)
• 28. toukokuuta – Aino Haverinen, suomalainen operettitaiteilija (s. 1875)
• 1. kesäkuuta – Leslie Howard, unkarilais-englantilainen näyttelijä (s. 1893)
• 1. kesäkuuta – Harald Åkerman, suomalainen upseeri ja itsenäisyysaktivisti (s. 1869)
• 4. kesäkuuta – Walter George, brittiläinen keskimatkojen juoksija (s. 1858)
• 12. kesäkuuta – Vilho Nurmilahti, Suomen ensimmäinen kauppatieteiden tohtori (s. 1899)
• 24. kesäkuuta – Joseph Sweetman Ames, yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1864)
• 26. kesäkuuta – Edvard Fazer, suomalainen pianisti ja oopperanjohtaja (s. 1861)
• 26. kesäkuuta – Karl Landsteiner, vuoden 1930 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen biologi ja fyysikko, veriryhmien löytäjä (s. 1868)
• 28. kesäkuuta – Frida Uhl, itävaltalainen kirjailija, kriitikko ja kääntäjä (s. 1872)
• 30. kesäkuuta – Carlo Wieth, tanskalainen näyttelijä (s. 1885)

• 1. heinäkuuta – Fjodor Vidjajev, neuvostoliittolainen meriupseeri ja sukellusveneen päällikkö (s. 1912)
• 4. heinäkuuta – Władysław Sikorski, Puolan pakolaishallituksen pääministeri (s. 1881)
• 4. heinäkuuta – Yrjö Wallinmaa, Oulun hiippakunnan piispa (s. 1892)
• 5. heinäkuuta – Olli Kiiskinen, suomalainen kunnankirjuri ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1875)
• 8. heinäkuuta – Jean Moulin, ranskalainen vastarintaliikkeen johtaja (s. 1899)
• 11. heinäkuuta – Aukusti Luoma, suomalainen pankinjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1888)
• 23. heinäkuuta – August Ramsay, suomalainen matemaatikko, vakuutus- ja pankkimies ja ministeri (s. 1859)
• 31. heinäkuuta – Paavo Kostioja, suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s. 1891)
• 1. elokuuta – Lin Sen, Kiinan presidentti (s. 1867)
• 2. elokuuta – Marika Papagkika, kreikkalainen rebetiko-laulaja (s. 1890)
• 5. elokuuta – Cecilie Dahl, norjalainen taidemaalari (s. 1858)
• 17. elokuuta – Walter Thiel, saksalainen raketti-insinööri (s. 1910)
• 18. elokuuta – Hans Jeschonnek, saksalainen ilmavoimien kenraalieversti ja esikuntapäällikkö (s. 1899)
• 18. elokuuta – Pertti Uotila, suomalainen kansatieteilijä, upseeri, toimittaja ja runoilija (s. 1880)
• 19. elokuuta – Wäinö Tammenoksa, suomalainen insinööri ja vuorineuvos (s. 1870)
• 21. elokuuta – William Lyon Phelps, yhdysvaltalainen tietokirjailija, kriitikko ja tutkija (s. 1865)
• 21. elokuuta – Henrik Pontoppidan, vuoden 1917 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tanskalainen kirjailija (s. 1857)
• 24. elokuuta – Gunnar Wahlroos, suomalainen arkkitehti (s. 1890)
• 24. elokuuta – Simone Weil, ranskalainen filosofi (s. 1909)
• 25. elokuuta – Onni Tolvanen, suomalainen kansansivistyksen edistäjä (s. 1881)
• 26. elokuuta – Vladimirs Petrovs, latvialainen shakinpelaaja (s. 1907)
• 28. elokuuta – Boris III, Bulgarian tsaari (s. 1894)
• 29. elokuuta – Eemu Myntti, suomalainen taidemaalari (s. 1890)
• 1. syyskuuta – Fredrik Paasche, norjalainen kirjallisuustieteen professori (s. 1886)
• 2. syyskuuta – Juho Mäkelä, suomalainen taidemaalari (s. 1885)
• 6. syyskuuta – Friend Richardson, yhdysvaltalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1865)
• 10. syyskuuta – Pekka Karunki, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 14. syyskuuta – Ugo Cavallero, italialainen marsalkka (s. 1880)
• 14. syyskuuta – Ernst Linder, suomalais-ruotsalainen kenraali (s. 1868)
• 16. syyskuuta – Matti Jurva, suomalainen laulaja ja lauluntekijä (s. 1898)
• 23. syyskuuta – Ernst Trygger, Ruotsin pääministeri 1923–1924 (s. 1857)
• 28. syyskuuta – Martta Koskinen, suomalainen maanpetoksesta tuomittu ompelija, viimeinen Suomessa teloitettu nainen (s. 1896)
• 30. syyskuuta – Carl Edvard Johansson, ruotsalainen insinööri ja keksijä (s. 1864)
• 30. syyskuuta – Maria Jotuni, suomalainen kirjailija (s. 1880)
• 30. syyskuuta – Franz Oppenheimer, saksalainen sosiologi ja poliittinen taloustieteilijä (s. 1864)

• 6. lokakuuta – Joseph Veltjens, saksalainen liikemies ja sotilaslentäjä (k. 1894)
• 7. lokakuuta – Radclyffe Hall, englantilainen runoilija ja kirjailija (s. 1880)
• 9. lokakuuta – Pieter Zeeman, vuoden 1902 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko (s. 1865)
• 12. lokakuuta – Max Wertheimer, saksalainen psykologi, yksi hahmopsykologian perustajista (s. 1880)
• 19. lokakuuta – André Antoine, ranskalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja elokuvaohjaaja (s. 1858)
• 28. lokakuuta – Konstantínos Dimitriádis, kreikkalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
• 31. lokakuuta – Max Reinhardt, itävaltalais-saksalainen teatterinjohtaja ja ohjaaja (s. 1873)
• 5. marraskuuta – Bernhard Lichtenberg, saksalainen natsien juutalaisvainoja vastustanut katplinen pappi (s. 1875)
• 5. marraskuuta – Elsa Pliekšāne (”Aspazija”), latvialainen runoilija ja näytelmäkirjailija (s. 1865)
• 7. marraskuuta – Dwight Frye, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1899)
• 11. marraskuuta – Herbert A. Fricker, kanadalainen kuoronjohtaja, urkuri, pedagogi ja säveltäjä (s. 1868)
• 22. marraskuuta – Lorenz Hart, yhdysvaltalainen sanoittaja (s. 1895)
• 26. marraskuuta – Hilma Rantanen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1875)
• 1. joulukuuta – Johan Ludwig Mowinckel, norjalainen laivanvarustaja, poliitikko ja Norjan pääministeri (s. 1870)
• 6. joulukuuta – Oskar Messter, saksalainen elokuva-ala keksijä, kuvaaja ja tuottaja (s. 1866)
• 14. joulukuuta – John Harvey Kellogg, yhdysvaltalainen lääkäri, maissihiutaleiden keksijä (s. 1852)
• 15. joulukuuta – Thomas Waller (”Fats Waller”), yhdysvaltalainen jazzpianisti (s. 1904)
• 16. joulukuuta – Elfriede Scholz, saksalainen kirjailija (s. 1903)
• 18. joulukuuta – Ludwig von Reuter, saksalainen amiraali (s. 1869)
• 22. joulukuuta – Beatrix Potter, englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja (s. 1866)
• 27. joulukuuta – Matti Luoma-aho, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1885)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Otto Stern
• Nobelin kemianpalkinto: George de Hevesy
• Nobelin lääketieteen palkinto: Henrik Dam ja Edward Doisy

• Elokuvavuosi 1943
• Kirjallisuusvuosi 1943

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1943.