Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Briljantti, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta. Briljantti, joko henkilökohtaisella, sosiaalisella tai ammatillisella tasolla, vaikuttaa merkittävästi elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Briljantti:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, miten Briljantti on kehittynyt ajan myötä ja miten se on merkityksellistä nykyään. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Briljantti:tä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Briljantti:stä ja sen merkityksestä nykyisessä todellisuudessamme!
Briljantti on jalokiven hiontamuoto. Siinä kivi hiotaan päältäpäin katsottuna lähes pyöreäksi, tulkinnasta riippuen 57 tai 58 -tahoiseksi kiveksi, joka heijastaa valoa mahdollisimman paljon takaisin. Alkuperäisen brillianttileikkauksen taustalla olevan matemaattisen laskukaavan timantin leikkaamiseen ja viisteiden kulmien valitsemiseksi, niin että heijastuneen valon määrä maksimoituu, kehitti Marcel Tolkowsky vuonna 1919 osana väitöskirjatyötään Lontoon yliopistoon. [1][2][3]
Käytettäessä pelkkää briljantti-sanaa tarkoitetaan näin hiottua timanttia. Briljantti on timantin yleisin hiontamuoto.[4]
Briljanttimuotoon leikatun timantin painoa (karaatteina, karaatti= 0,200 g) voidaan arvioida sen halkaisijan (mm) perusteella seuraavasti.
Halkaisija | Karaattia | Halkaisija | Karaattia |
1,1 mm | 0,005 ct | 6,5 mm | 1,0 ct |
1,4 mm | 0,01 ct | 7,4 mm | 1,5 ct |
2,0 mm | 0,03 ct | 8,2 mm | 2,0 ct |
3,0 mm | 0,10 ct | 9,3 mm | 3,0 ct |
4,1 mm | 0,25 ct | 10,3 mm | 4,0 ct |
5,1 mm | 0,50 ct | 11,1 mm | 5,0 ct |
5,9 mm | 0,75 ct | 13,9 mm | 10,0 ct |
Kaava: