Brunhilde
Tämä artikkeli käsittelee Brunhilde-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Brunhilde on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen vuoksi. Jotta Brunhilde:stä saadaan kattava ja yksityiskohtainen näkemys, analysoidaan asiaankuuluvia näkökohtia, historiallista taustaa, tulevaisuuden näkökulmia ja mahdollisia seurauksia. Tämä tutkimus antaa meille mahdollisuuden ymmärtää Brunhilde:n tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Artikkelin aikana tarkastellaan erilaisia lähestymistapoja, mielipiteitä ja empiirisiä todisteita, jotka auttavat rikastuttamaan Brunhilde:n ja sen vaikutusten ymmärtämistä.
,_G._Bussiere,_1897.jpg)
Brunhilde (myös Brynhild tai Brynhildr) on skandinaavisessa ja germaanisessa mytologiassa esiintyvä henkilöhahmo.
Skandinaavisessa mytologiassa hän on kilpineito ja valkyria, joka on Volsunga-saagan ja muutamien Edda-runojen päähenkilö. Joissakin taruissa Brunhilde on valkyria, jonka Odin vaivuttaa uneen rangaistukseksi tottelemattomuudesta. Sankari Sigurd herättää kuitenkin hänet.
Nibelungein laulussa hän on voimakas naissoturi, jonka Siegfried voittaa valepuvussa, esiintyen Burgundin kuningas Guntherina. Myöhemmin Brunhilde menee naimisiin Guntherin kanssa. Brunhilde kostaa julmasti saatuaan selville, että hänet onkin voittanut Siegfried.
Richard Wagnerin Nibelungin sormus -oopperasarjassa Brunhilde esiintyy nimellä Brünnhilde. Hän on valkyria ja ylijumala Wotanin tytär sekä Siegfriedin rakastettu.
Mytologian Brunhilden yhtenä esikuvana on saattanut toimia Austrasian kuningatar Brunhilde (noin 534–613), alun perin visigoottiprinsessa, joka meni naimisiin merovingikuningas Sigebert I:n kanssa.[1]