Carl Eugen Armfelt

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Carl Eugen Armfelt:n jännittävää maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Carl Eugen Armfelt on ollut ratkaisevassa roolissa historiassamme ja jokapäiväisessä elämässämme sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Vuosien varrella Carl Eugen Armfelt:stä on syntynyt erilaisia ​​tulkintoja ja näkökulmia, jotka rikastuttavat entisestään sen arvoa ja merkitystä eri alueilla. Tässä artikkelissa perehdymme Carl Eugen Armfelt:n moniin puoliin ja tutkimme sen historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta ja merkitystä nykyään.

Carl Eugen (Eugéne) Armfelt (11. helmikuuta 1863 Karjaa – 29. helmikuuta 1908 Helsinki) oli suomalainen kreivi, arkkitehti ja valtiopäivämies.[1]

Armfeltin vanhemmat olivat kreivi Carl Magnus Mauritz Armfelt ja Eugenia Palmfelt ja puoliso vuodesta 1890 Katarina Amalia Dorotea Schmidt. Armfelt tuli ylioppilaaksi Turussa 1883 ja suoritti arkkitehdin tutkinnon Dresdenissä 1888. Armfelt toimi ensin yleisten rakennusten ylihallituksessa ja sitten vuodesta 1892 Turun lääninrakennuskonttorin apulaisarkkitehtina. Turkuun hän suunnitteli muun muassa koulurakennuksen kuuromykille.[1][2]

Armfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1891.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Armfelt Carl Eugéne Viitattu 7.7.2021.
  2. ↑ Kuolleita. Turun Sanomat, 3.3.1908, nro 948, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.7.2021.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1891 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1891. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1891, s. 1467-1472.