Carl Magnus Mauritz Armfelt

Nykymaailmassa Carl Magnus Mauritz Armfelt on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, taloudesta, tekniikasta, terveydestä ja kulttuurista, Carl Magnus Mauritz Armfelt:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Sen vaikutus ulottuu kansainvälisesti vaikuttaen päätöksentekoon ja synnyttäen merkittäviä muutoksia monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Carl Magnus Mauritz Armfelt:een liittyviä eri näkökulmia ja näkökulmia sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.

Carl Magnus Mauritz Armfelt (1870)

Carl Magnus Mauritz Armfelt (10. elokuuta 1836 Halikko – 20. joulukuuta 1890 Turku) oli suomalainen kreivi, taidemesenaatti ja teollisuus- valtiopäivämies.[1]

Armfeltin vanhemmat olivat tilanomistaja, kreivi Magnus Reinhold Armfelt ja kreivitär Adelaide Gustava Aspasia (Vava) Armfelt ja puoliso vuodesta 1860 Eugenia Palmfelt (k. 1913). Tilanomistaja, valtiopäivämies August Magnus Gustaf Armfelt oli hänen veljensä. Carl Magnus Mauritz Armfelt tuli ylioppilaaksi 1855 ja oli jonkin aikaa maanviljelijä, mutta ryhtyi sitten konepajateollisuuden yrittäjäksi ostettuaan 1866 Turun Rautateollisuus -yhtiön. Armfelt osallistui Turun kunnalliselämään ja tuli tunnetuksi taiteen harrastamisesta ja tukemisesta. Hän sai kamarijunkkarin arvonimen 1881.[1][2][3] Armfelt osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville 1863–1864.[4]

Armfelt valittiin Turun kaupunginvaltuustoon vuonna 1875. Hän toimi valtuuston varapuheenjohtajana vuosina 1885–1889 ja puheenjohtajana vuoden 1889 loppupuolella.[5]

Arkkitehti, valtiopäivämies Carl Eugen Armfelt oli Carl Magnus Mauritz Armfeltin poika.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Armfelt Carl Magnus Mauritz kreivi Viitattu 12.4.2021.
  2. ↑ Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 37. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  3. ↑ Grefve Carl Magnus Mauritz Armfelt död. Åbo Underrättelser, 21.12.1890, nro 347, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.04.2021.
  4. ↑ Eduskunta. Alla armahan lakimme – Valtiopäivät 1863–1864. Edusmiehet kartalla. Viitattu 12.4.2021.
  5. ↑ Dödsfall. Finlands Allmänna Tidning, 23.12.1890, nro 298, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 22.12.2023.
  6. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Armfelt Carl Eugéne Viitattu 7.7.2021.