Carl Georg Estlander

Nykymaailmassa Carl Georg Estlander:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Teknologian jatkuvan kasvun ja globalisaation myötä Carl Georg Estlander on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Puhummepa sitten Carl Georg Estlander:stä terveyden, politiikan, kulttuurin tai minkä tahansa muun yhteiskunnan alalla, sen vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Carl Georg Estlander:n aihetta perusteellisesti ja tarkastelemme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia nykymaailmassa. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteisiin Carl Georg Estlander on aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta elämäämme.

Carl Georg Estlander (31. heinäkuuta 1873 Helsinki – 6. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja ja virka- ja valtiopäivämies.[1]

Estlanderin vanhemmat olivat professori Carl Gustaf Estlander ja Helena Aurora Federley ja puoliso vuodesta 1898 Elsa Hedvig Augusta Björkenheim. Estlander tuli ylioppilaaksi Helsingissä 1891 ja valmistui filosofian maisteriksi 1897. Estlander tuli 1900 Helsingin kaupungin rahatoimikamarin arkistonhoitajaksi ja hoiti samalla vastaavaa tehtävää valtionrautateiden tilastokonttorissa. Helsingin rahatoimikamarin sihteerinä Estlander työskenteli 1906–1918, kunnes hänet valittiin Vaasan Osakepankin konttorin johtajaksi Helsingissä. Vuonna 1920 hän siirtyi johtajaksi Suomen Yhdyspankin pääkonttoriin Helsingissä ja sieltä pankin Turun konttorin toimitusjohtajaksi 1921–1931. Hän oli myös Omnibus-yhtiön johtokunnan puheenjohtaja ja useaan otteeseen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen.[1][2]

Estlander oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[3][4][5][6]

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Estlander Carl Georg Viitattu 8.5.2021.
  2. ↑ Henkilötietoja. Kauppalehti, 31.07.1933, nro 171, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 08.05.2021.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1899 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Urtima Landtdagen år 1899. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1899, s. 207-215.
  4. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117-1125.
  5. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
  6. ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.