Säätyvaltiopäivät 1904

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Säätyvaltiopäivät 1904, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Säätyvaltiopäivät 1904 on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksellisyyden ja vaikutuksensa vuoksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Säätyvaltiopäivät 1904 on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun aiheena, mikä on synnyttänyt paljon erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia. Tässä mielessä tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Säätyvaltiopäivät 1904:stä, jotta lukijalle voidaan tarjota syvällinen ja tarkka käsitys tästä aiheesta.

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1904–1905
Kesto 8.12.1904–15.4.1905[1]
Aatelissääty Constantin Linder (1904), Ossian Wuorenheimo, Ritarihuone
Pappissääty Gustaf Johansson Säätytalo
Porvarissääty Hugo Lilius Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Ojanen Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö Suuri anomus

Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niillä Venäjän vastainen oppositioasenne oli voimakkaimmillaan.[2] Säädyt hyväksyivät Suuren anomuksen, jossa pyydettiin keisaria luopumaan kaikista sortotoimista.[3]

Edustajat

Aatelissääty

Aatelissäädyn puhemiehiä eli maamarsalkkoja olivat Constantin Linder (valtiopäivien alusta 25.1.1905 asti) ja Ossian Wuorenheimo (27.2.1905 alkaen, varamaamarsalkka siihen asti). Heidät mukaan luettuna valtiopäiville aatelissäädyssä osallistuneita olivat seuraavat henkilöt:[4]

Pappissääty

Säädyn puhemiehenä oli arkkipiispa Gustaf Johansson ja varapuhemiehenä Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh. Piispoina säädyssä olivat myös Savonlinnan ja Kuopion hiippakuntien piispat, Otto Immanuel Colliander ja Juho Rudolf Forsman (myöh. Koskimies). Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[5]

Piispat:

Papiston edustajat:

Puhemies mukaan luettuna säädyn edustajien lukumäärä oli 48. Sellaisia edustajia, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet millekään valtiopäiville pappissäädyssä, oli neljätoista, eli lähes kolmannes kaikista säädyn valtiopäivämiehistä.[6]

Porvarissääty

Porvarissäädyn puhemies oli Hugo Lilius ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[7]

Talonpoikaissääty

Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Ojanen mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Juho Kusti Paasikivi:[8]

Lähteet

  1. ↑ Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
  2. ↑ Suuri anomus Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  3. ↑ Haapaniemi P: Eduskunnan historia (1809-1945) Historian havinaa. Viitattu 13.12.2013.
  4. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
  5. ↑ Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 459–463.
  6. ↑ Österbladh 1934, s. 463.
  7. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
  8. ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 319. Helsinki: Otava, 1926.
Edeltäjä:
Säätyvaltiopäivät 1900 		Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
1904–1905 		Seuraaja:
Säätyvaltiopäivät 1905–1906