Tämä artikkeli käsittelee aihetta Säätyvaltiopäivät 1904, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Säätyvaltiopäivät 1904 on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksellisyyden ja vaikutuksensa vuoksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Säätyvaltiopäivät 1904 on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun aiheena, mikä on synnyttänyt paljon erilaisia näkökulmia ja näkökulmia. Tässä mielessä tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Säätyvaltiopäivät 1904:stä, jotta lukijalle voidaan tarjota syvällinen ja tarkka käsitys tästä aiheesta.
Aatelissäädyn puhemiehiä eli maamarsalkkoja olivat Constantin Linder (valtiopäivien alusta 25.1.1905 asti) ja Ossian Wuorenheimo (27.2.1905 alkaen, varamaamarsalkka siihen asti). Heidät mukaan luettuna valtiopäiville aatelissäädyssä osallistuneita olivat seuraavat henkilöt:[4]
Säädyn puhemiehenä oli arkkipiispa Gustaf Johansson ja varapuhemiehenä Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh. Piispoina säädyssä olivat myös Savonlinnan ja Kuopion hiippakuntien piispat, Otto Immanuel Colliander ja Juho Rudolf Forsman (myöh. Koskimies). Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[5]
Turun hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon rehtori Vilhelm Rosenqvist ja Turun suomalaisen klassillisen lyseon lehtori Knut Svanljung.
Kuopion hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: professori Ernst Gustaf Palmén.
Puhemies mukaan luettuna säädyn edustajien lukumäärä oli 48. Sellaisia edustajia, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet millekään valtiopäiville pappissäädyssä, oli neljätoista, eli lähes kolmannes kaikista säädyn valtiopäivämiehistä.[6]
Porvarissääty
Porvarissäädyn puhemies oli Hugo Lilius ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[7]
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Ojanen mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Juho Kusti Paasikivi:[8]
↑Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
↑Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 459–463.