Carl Gottfried Seuerling

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Carl Gottfried Seuerling:n kiehtovaan maailmaan. Oletpa kiinnostunut oppimaan lisää Carl Gottfried Seuerling:stä tai vain etsit ajantasaista tietoa aiheesta, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota sinulle kaikki tarvitsemasi tiedot. Tutkimme Carl Gottfried Seuerling:een liittyviä tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykyään. Riippumatta siitä, oletko aiheen asiantuntija vai vain utelias, olemme varmoja, että tämä artikkeli on mielenkiintoinen ja rikastuttava.

Carl Gottfried Seuerling (1727 Ortrand, Saksa – 14. toukokuuta 1795 Örebro, Ruotsi) oli saksalaissyntyinen näyttelijä ja teatterinjohtaja. Taiteellisen uransa hän teki pääasiassa Ruotsissa, mukaan luettuna uraauurtava kiertueteatteritoiminta valtakunnan itäisissä maakunnissa eli nykyisessä Suomessa. Hänen johtamansa teatteriryhmä esitti ensi kertaa Suomessa useita teatteritaiteen klassikoita.[1]

Ura

Carl Gottfried Seuerling syntyi pienessä Ortrandin kaupungissa nykyisen Brandenburgin osavaltion alueella. Hän oli mukana Pohjois-Saksaa kiertäneissä teatteriryhmissä 1750-luvulla. Seuerling asettui Ruotsiin vuoden 1760 tienoilla ja liittyi Peter Lindahlin seureeseen. Sittemmin Seuerling nai Lindahlin tyttären, näyttelijä Margaretha Lindahlin. Teatteriseurueen johtajana Seuerling aloitti vuonna 1768.[2] Suomeen seurue suuntasi matkansa ensimmäisen kerran talvella 1767–1768. Aikakirjojen mukaan kiertue aloitettiin Turusta, missä teatteriryhmä esiintyi Uudellatorilla sijainneessa varastorakennuksessa.[3] Kiertue jatkui Helsingin, Porvoon ja Loviisan kautta Venäjän puolelle Friedrichshafeniin eli nykyiseen Haminaan. Toisen kerran Seuerlingin seurue rantautui Turkuun ja Suomeen vuonna 1778.[1]

Seuerlingin teatteriryhmä niitti mainetta koko Suomessa aina Oulua myöten. Ryhmä näytteli muun muassa Calderónin, Holbergin, Lessingin, Molièren, Racinen, Shakespearen ja Voltairen kirjoittamia näytelmiä. Mitään teatteritaloja Suomessa ei ollut, vaan kappaleet esitettiin hyvinkin vaatimattomissa puitteissa, ja kömmähdyksiä sattui tavan takaa.[1]

Seuerling uudisti teatteria siten, että näyttämö jäi vain näyttelijöiden käyttöön, jolloin nuoret mieskatsojat eivät enää saaneet katsomopaikkaa näyttämöltä. Päinvastoin kuin useimmat kollegansa, Seuerling hallitsi taloudenpidon. Hän hankki vanhoilla päivillään talon Örebrosta. Näyttelijöihin ja teatteritoimintaan suhtauduttiin melko penseästi 1700-luvun Ruotsissa, mutta Seuerling onnistui hankkimaan itselleen arvostusta ja hän kuoli kunnioitettuna kansalaisena.[1][4]

Perhe

Carl Gottfried Seuerlingin ensimmäinen aviopuoliso oli kapteeni Henrik Heidensköldin tytär Maria Ekman, jonka ensimmäinen aviopuoliso puolestaan oli ollut kapteeni Peter Ekman. Maria Ekman oli Seuerlingia neljännesvuosisadan vanhempi. Seuerlingin toinen puoliso oli näyttelijä Margaretha Lindahl, joka oli Seuerlingia 19 vuotta nuorempi.[5] Margaretha Lindahlin isä Peter Lindahl ja veli olivat niin ikään näyttelijöitä. Seuerlingilla oli lapset Carolina Fredrica (Höijer) (1769–1821), Carl Fredric Seuerling (1770–1831), Gustaf Wilhelm Seuerling (1771–), Gottfrid Ferdinand Seuerling (1775–1826), Augusta Sofia Seuerling (1776), Charlotta Albertina Seuerling (1777), Gustafva Margaretha (Gustafsson) (1780–1863), Charlotta Antoinetta Seuerling (1782–1828) ja Johan Petter Seuerling (1789–1799). Heistä näyttelijöinä työskentelivät Carolina Fredrica ja Gustaf Wilhelm.[1]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Suomen kansallisbiografia 8, s. 855 ja 856
  2. ↑ http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=5881
  3. ↑ Näyttelijänä Suomessa, s. 28
  4. ↑ Näyttelijänä Suomessa, s. 34
  5. ↑ http://www.genealogia.fi/genos/27/27_55.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla