Caster Semenya

Nykymaailmassa Caster Semenya on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Poliittisella, sosiaalisella, kulttuurisella tai tieteellisellä alalla Caster Semenya on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Koska Caster Semenya on edelleen keskustelun ja analyysin aiheena, on tärkeää ymmärtää sen vaikutus yhteiskuntaamme ja koko maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Caster Semenya:n eri puolia sen alkuperästä sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin. Tarkastelemme myös Caster Semenya:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Mitalit
Caster Semenya Berliinin MM-kisoissa 2009.
Caster Semenya Berliinin MM-kisoissa 2009.
Maa:  Etelä-Afrikka
Naisten yleisurheilu
Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 2012 800 metriä
Kultaa Kultaa Rio de Janeiro 2016 800 metriä
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Berliini 2009 800 metriä
Kultaa Kultaa Daegu 2011 800 metriä
Kultaa Kultaa Lontoo 2017 800 metriä
Pronssia Pronssia Lontoo 2017 1 500 metriä
Afrikan kisat
Kultaa Kultaa Brazzaville 2015 800 metriä
Afrikan-mestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Durban 2016 800 metriä
Kultaa Kultaa Durban 2016 1 500 metriä
Kultaa Kultaa Durban 2016 4 × 400 metriä
Kultaa Kultaa Asaba 2018 400 metriä
Kultaa Kultaa Asaba 2018 800 metriä
Kansainyhteisön kisat
Kultaa Kultaa Gold Coast 2018 800 metriä
Kultaa Kultaa Gold Coast 2018 1 500 metriä

Caster Mokgadi Semenya (s. 7. tammikuuta 1991) on eteläafrikkalainen keskimatkojen juoksija, olympiavoittaja ja maailmanmestari.

Ura

Vuonna 2008 Semenya karsiutui alkuerissä alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 800 metrillä. Nuorten kansainyhteisön kisoissa hän voitti samalla matkalla kultaa.[1] Vuonna 2009 hän voitti alle 20-vuotiaiden Afrikan-mestaruuskilpailuissa kultaa sekä 800 että 1 500 metrillä.[2] 800 metriä hän voitti uudella Etelä-Afrikan ennätysajalla 1.56,72. Edellinen ennätys oli Zelda Pretoriuksen 1. huhtikuuta 1991[3] juoksema 1.58,85.[4]

Berliinin MM-kilpailuissa 2009 Semenya voitti kultaa ennätysajallaan 1.55,45. Hän voitti toiseksi tulleen Janeth Jepkosgein lähes kahdella ja puolella sekunnilla. Semenyan sukupuoli herätti kysymyksiä ja IAAF:n päätöksellä hän joutui sukupuolitestiin Berliinin MM-kilpailuiden jälkeen. Hänen managerinsa Jukka Härkösen mukaan Semenya on läpäissyt sukupuolitestin nuorten kansainyhteisön kisoissa vuonna 2008.[5]

Brittilehti The Daily Telegraph julkaisi 24. elokuuta 2009 uutisen, jossa kerrottiin ennen MM-kilpailuja tehtyjen testien osoittaneen Semenyan testosteroniarvojen olevan kolminkertaiset naisten normaaliin tasoon verrattuna. Lehden mukaan Etelä-Afrikan joukkueen päävalmentajana toimii DDR:n yleisurheilun dopingohjelmassa mukana ollut Ekkart Arbeit. Arbeit on kuitenkin omien sanojensa mukaan pysytellyt erossa kielletyistä menetelmistä vuonna 1989 tapahtuneen Berliinin muurin kaatumisen jälkeen.[6][7] Syyskuussa australialainen The Age -lehti uutisoi, että Semenya olisi tutkimusten mukaan intersukupuolinen.[8] Lehden saamien tietojen mukaan Semenyalla on sisäiset kivekset.[9] 19. marraskuuta 2009 Etelä-Afrikan yleisurheiluliitto ilmoitti, että asiasta on päästy sopuun ja Semenya saa pitää mitalinsa. Seuraavana päivänä IAAF kuitenkin ilmoitti, että testitulosten analysointi on edelleen kesken, eikä asiasta ole tehty päätöstä.[10]

6. heinäkuuta 2010 IAAF ilmoitti, että Semenya saa kilpailla naisten sarjassa. IAAF ei paljasta tutkimusten lääketieteellisiä yksityiskohtia eikä kommentoi asiaa enempää.[11] Semenya teki paluun kilparadoille Lappeenrannan eliittikisoissa 15. heinäkuuta, jossa hän voitti 800 metrin kilpailun ajalla 2.04,22.[12]

Daegun MM-kilpailuissa 2011 Semenya saavutti alun perin hopeaa ajalla 1.56,35. Lontoon olympialaisissa hän sijoittui niin ikään toiseksi ajalla 1.57,23. Molemmat juoksut voittaneen Marija Savinovan tulokset vuosilta 2010–2013 hylättiin kuitenkin dopingin takia 2017, ja näin Semenya nousi maailmanmestariksi 2011 ja olympiavoittajaksi 2012.[13]

Semenya karsiutui 800 metrin välierissä Pekingin MM-kilpailuissa 2015. Saman vuoden Brazzavillen Afrikan kisoissa hän voitti kultaa 800 metrillä ajalla 2.00,97 ja sijoittui kahdeksanneksi 1 500 metrillä. Hän voitti Durbanissa 2016 Afrikan-mestaruuden 800 metrillä ajalla 1.58,20, 1 500 metrillä ennätyksellään 4.01,99 ja 4 × 400 metrin viestijuoksussa.

Semenya voitti Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 kultaa 800 metrillä Etelä-Afrikan ennätysajalla 1.55,28.[14] Hän paransi maansa ennätyksen lukemiin 1.55,27 Monacossa 21. heinäkuuta 2017. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän voitti 800 metrillä kultaa Etelä-Afrikan ennätysajalla 1.55,16 ja sai pronssia 1 500 metrillä ajalla 4.02,90. Hän teki 600 metrin juoksun maailmanennätyksen 1.21,77 Berliinissä 27. elokuuta 2017.

Semenya voitti Gold Coastin Kansainyhteisön kisoissa 2018 kultaa 800 metrillä ajalla 1.56,68 ja 1 500 metrillä Etelä-Afrikan ennätysajalla 4.00,71. Hän paransi maan ennätyksen lukemiin 3.59,92 Dohassa 4. toukokuuta 2018.

Syksystä 2014 lähtien Semenyaa on valmentanut Jean Verster, joka valmentaa muun muassa Nijel Amosia. Aikaisemmin Semenyaa valmensi Maria Mutola (2011–2014) ja sitä ennen Michael Semen.[15][16]

Toukokuussa 2018 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF päätti että naisurheilijoiden, jotka juoksevat 400 metrin, 800 metrin ja 1500 metrin matkoja ja joiden testosteroniarvo on yli viisi nmol/l, on alennettava sitä lääkityksen avulla saadakseen kilpailla naisten sarjassa[17]. Tämä koskee Semenyaa, ja onkin arveltu, että sääntö on tehty nimen omaan häntä varten. Etelä-Afrikka valitti päätöksestä Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CAS:iin[18], mutta toukokuussa 2019 valitus hylättiin.[19] Kesäkuussa 2019 kuitenkin Sveitsin korkein oikeus kumosi IAAF:n päätöksen ja Semenya saakin juosta 800 metrillä.[20] IAAF valitti päätöksestä ja valitus hyväksyttiin heinäkuussa 2019. Eli Semenya ei saa kilpailla ilman lääkitystä 400–1500 metrillä naisten sarjoissa ja ei näin ollen osallistu Dohan MM-kilpailuihin vuonna 2019.[21]

Pariisin Timanttiliigan osakilpailussa 30. kesäkuuta 2018 Semenya juoksi uuden ennätyksensä 1.54,25.[22] Hän voitti Asaban Afrikan-mestaruuskilpailuissa 2018 kultaa 400 metrillä Etelä-Afrikan ennätysajalla 49,96 ja 800 metrillä ajalla 1.56,06. Saman vuoden maanosien cupissa hän voitti 800 metriä ja sijoittui 400 metrillä toiseksi maansa ennätysajalla 49,62. Syyskuussa hän juoksi Berliinissä 1 000 metrin Etelä-Afrikan ennätyksen 2.30,70. Hän sijoittui 2022 St Pierren Afrikan-mestaruuskilpailuissa 5 000 metrillä kuudenneksi ja karsiutui Eugenen MM-kilpailuissa saman matkan alkuerissä.[23][24]

Semenya on voittanut Timanttiliigassa 18 kilpailua 800 metrillä sekä yhden kilpailun 400, 1 000 ja 1 500 metrillä. Timanttiliigan finaalin hän on voittanut 400 metrillä Brysselissä 2016 sekä 800 metrillä Zürichissä 2016, 2017 ja 2018.[23]

Henkilökohtaiset ennätykset

Ulkoradat

Matka Aika Paikka Päivä[23][24]
200 m 23,49 Pretoria 13. maaliskuuta 2020
400 m 49,62 NR Ostrava 8. syyskuuta 2018
600 m 1.21,77 WR Berliini 27. elokuuta 2017
800 m 1.54,25 NR Pariisi 30. kesäkuuta 2018
1 000 m 2.30,70 NR Berliini 2. syyskuuta 2018
1 500 m 3.59,92 NR Doha 4. toukokuuta 2018
2 000 m 5.38,19 Montreuil 11. kesäkuuta 2019
3 000 m 8.54,97 ] 23. maaliskuuta 2022
5 000 m 15.31.50 Kapkupunki 21. huhtikuuta 2022

WR = maailmanennätys NR = maan ennätys

Lähteet

  • Caster Semenya Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  • Caster Semenya Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Young SA team strikes gold 16.10.2008. Independent Online. Viitattu 20.8.2009. (englanniksi)
  2. ↑ http://www.africanathletics.org/?p=245
  3. ↑ Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Berlin 2009, s. 593. IAAF, 2009. (englanniksi)
  4. ↑ South African teen Semenya stuns with 1:56.72 800m World lead in Bambous - African junior champs, Day 2 iaaf.org. 31.7.2009. IAAF. Viitattu 11.8.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Manageri Härkönen raivoissaan suojattinsa sukupuolen kyseenalaistamisesta hs.fi. 19.8.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2009.
  6. ↑ Hart, Simon: World Athletics: Caster Semenya tests 'show high testosterone levels' Telegraph.co.uk. 24.8.2009. Telegraph. Viitattu 25.8.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Lehti: Semenyalla testeissä suuret testosteroniarvot YLE.fi. 25.8.2009. YLE. Viitattu 25.8.2009.
  8. ↑ Lehti: MM-voittaja Semenyalla on sisäiset kivekset hs.fi. 10.9.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.9.2009. Viitattu 10.9.2009.
  9. ↑ Kohutulla naisjuoksijalla myös miehen sukuelimet? yle.fi. 10.9.2009. Viitattu 2.5.2019.
  10. ↑ Semenyan MM-kullan kohtalo sittenkin epäselvä hs.fi. 20.11.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2009.
  11. ↑ IAAF: Semenya on nainen ja saa kilpailla naisten kanssa hs.fi. 6.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.7.2010. Viitattu 6.7.2010.
  12. ↑ Semenya palasi voitokkaasti mediahuomion keskellä hs.fi. 15.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 16.7.2010. Viitattu 15.7.2010.
  13. ↑ Venäläisjuoksija menettää Lontoon kultamitalin - kohujuoksijalle toinen olympiakulta yle.fi. 10.2.2017. Viitattu 20.10.2017.
  14. ↑ Mikä loppukiri! - Caster Semenya kirkasti olympiamitalinsa kultaiseksi 21.8.2016. Yle Urheilu. Viitattu 21.8.2016.
  15. ↑ Caster Semenya sai idolinsa valmentajakseen hs.fi. 24.10.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.10.2011.
  16. ↑ Juoksija Caster Semenyasta tuli Nijel Amosin harjoituskaveri Turun Sanomat. 11.11.2014. Viitattu 16.11.2014.
  17. ↑ IAAF: Eligibility regulations for the female classification (athletes with differences of sex development) 1.5.2019. IAAF. Arkistoitu 4.7.2021. Viitattu 3.7.2021.
  18. ↑ Karu sääntö kuohuttaa - naisjuoksijan pitää alentaa testosteronitasoaan lääkkeillä: ”Jumala teki minusta sellaisen kuin olen” iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2018.
  19. ↑ Olympiavoittaja Caster Semenyan valitus ei mennyt läpi - joutuu alentamaan testosteronitasojaan lääkkeillä päästäkseen kilpailemaan www.iltalehti.fi. Viitattu 1.5.2019.
  20. ↑ Yllätyskäänne! Caster Semenya saa sittenkin kilpailla suosikkimatkallaan – kohusääntö hyllytettiin www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2019.
  21. ↑ Sveitsin korkein oikeus käänsi kelkkansa: Semenyan on käytettävä lääkitystä kisatakseen, hallitseva mestari jättää MM-kisat väliin yle.fi. Viitattu 30.7.2019.
  22. ↑ Pariisissa liuta kärkituloksia - Samba 46,98, Semenya 1.54,26, Kendricks 596 yleisurheilu.fi. 30.6.2018. Arkistoitu 1.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
  23. ↑ a b c Caster Semenya Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  24. ↑ a b Caster Semenya Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)


Naisten 800 metrin juoksun olympiavoittajat

1928: Lina Radke | 1960: Ljudmila Ševtsova | 1964: Ann Packer | 1968: Madeline Manning | 1972: Hildegard Falck | 1976: Tatjana Kazankina | 1980: Nadežda Olizarenko | 1984: Doina Melinte | 1988: Sigrun Wodars | 1992: Ellen van Langen | 1996: Svetlana Masterkova | 2000: Maria Mutola | 2004: Kelly Holmes | 2008: Pamela Jelimo | 2012: Caster Semenya | 2016: Caster Semenya | 2020: Athing Mu | 2024: Keely Hodgkinson

Naisten 800 metrin juoksun maailmanmestarit

1983: Jarmila Kratochvílová | 1987: Sigrun Wodars | 1991: Lilija Nurutdinova | 1993: Maria Mutola | 1995: Ana Fidelia Quirot | 1997: Ana Fidelia Quirot | 1999: Ludmila Formanová | 2001: Maria Mutola | 2003: Maria Mutola | 2005: Zulia Calatayud | 2007: Janeth Jepkosgei | 2009: Caster Semenya | 2011: Caster Semenya | 2013: Eunice Jepkoech Sum | 2015: Maryna Arzamasava | 2017: Caster Semenya | 2019: Halimah Nakaayi | 2022: Athing Mu | 2023: Mary Moraa