Tässä artikkelissa käsitellään Nadežda Olizarenko:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Nadežda Olizarenko on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina, koska se on relevanttia eri aloilla, kuten politiikassa, taloudessa, tekniikassa ja kulttuurissa. Seuraavilla riveillä analysoidaan Nadežda Olizarenko:n kehitystä ja vaikutuksia sekä sen vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja tapaan, jolla suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Samoin tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Nadežda Olizarenko:een, tarkoituksena tarjota kattava näkemys, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden nykyään.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Naisten yleisurheilu | |||
![]() | |||
![]() |
Moskova 1980 | 800 metriä | |
![]() |
Moskova 1980 | 1 500 metriä | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Stuttgart 1986 | 800 metriä | |
![]() |
Praha 1978 | 800 metriä | |
![]() |
Praha 1978 | 4×400 metriä | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
![]() |
Pireus 1985 | 800 metriä | |
Universiadit | |||
![]() |
Meksiko City 1979 | 800 metriäu |
Nadežda Fjodorova Olizarenko (ven. Надежда Фёдоровна Олизаренко; o.s. Мушта, Mušta; 28. marraskuuta 1953 Brjansk – 17. helmikuuta 2017 Odessa[1]) oli Neuvostoliittoa edustanut keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja.
Olizarenko, silloiselta tyttönimeltään Mušta, saavutti ensimmäisissä aikuisten arvokilpailuissaan, 1978 Prahan EM-kisoissa hopeamitalin sekä 800 metriltä että naisten pitkästä viestistä.
Vuonna 1980 Olizarenko oli huippukunnossa. 12. kesäkuuta hän juoksi Moskovassa uuden maailmanennätyksen 1.54,85. Samana kesänä 27. heinäkuuta Moskovan olympialaisissa hän voitti kultamitalin uudella maailmanennätysajalla 1.53,43, mikä on yhä kaikkien aikojen toiseksi nopein aika Jarmila Kratochvílován maailmanennätyksen jälkeen. Moskovan kisoista hän saavutti myös pronssimitalin 1 500 metrin juoksussa.
1985 EM-hallikisoissa Olizarenko saavutti hopeaa 800 metrillä Ella Kovacsin takana. Seuraavana vuonna Stuttgartin EM-kisoissa hän voitti kultamitalin ajalla 1.57,15.
1928: Lina Radke | 1960: Ljudmila Ševtsova | 1964: Ann Packer | 1968: Madeline Manning | 1972: Hildegard Falck | 1976: Tatjana Kazankina | 1980: Nadežda Olizarenko | 1984: Doina Melinte | 1988: Sigrun Wodars | 1992: Ellen van Langen | 1996: Svetlana Masterkova | 2000: Maria Mutola | 2004: Kelly Holmes | 2008: Pamela Jelimo | 2012: Caster Semenya | 2016: Caster Semenya | 2020: Athing Mu | 2024: Keely Hodgkinson |