Ceriumoksalaatti
Tässä artikkelissa tutkimme Ceriumoksalaatti:tä eri näkökulmista, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan analyysin tästä aiheesta. Tutustumme sen alkuperään, kehitykseen ja merkitykseen nykyään sekä sen mahdollisiin vaikutuksiin ja sovelluksiin eri aloilla. Pyrimme tutkimuksen ja pohdiskelun avulla tarjoamaan lukijalle laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen Ceriumoksalaatti:stä ja kutsuen heitä uppoutumaan sen tutkimiseen ja ymmärtämiseen eri näkökulmista. Tämä on epäilemättä erittäin mielenkiintoinen ja jatkuvasti kehittyvä aihe, josta syntyy lukemattomia pohdintoja ja tulkintoja, jotka rikastavat ymmärrystämme aiheesta.
| Ceriumoksalaatti | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 15750-47-7 |
| PubChem CID | 8762 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Ce2(C2O4)3 |
| Moolimassa | 544,292 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoista kiteistä ainetta[1] |
| Sulamispiste | Hajaantuu 200 °C lämpötilassa[1] |
| Liukoisuus veteen | Veteen niukkaliukoinen[1] |
|
|
|
Ceriumoksalaatti (Ce2(C2O4)3) on cerium- ja oksalaatti-ionien muodostama epäorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä pahoinvoinnin ehkäisyyn ja metallurgiassa harvinaisten maametallien erottamiseen toisistaan.
Ceriumoksalaattia valmistetaan saostamalla ceriumliuoksista oksaalihapon avulla. Mukaan voi saostua myös muita harvinaisten maametallien oksalaatteja, kuten lantaanioksalaattia.[1] Ceriumoksalaatti hajoaa kuumennettaessa muodostaen cerium(IV)oksidia.[2]
Ceriumoksalaattia käytetään erityisesti merisairauteen ja raskaudenaikaiseen aamupahoinvoinnin hoitamiseen. Ceriumoksalaatti ei veteen niukasti liukenevana ole kovin myrkyllistä, mutta suuret annokset aiheuttavat huonovointisuutta.[2][3]. Yhdistettä käytetään myös harvinaisten maametallien erottamiseen toisistaan[1]. Ceriumoksalaatti oli yksi kemikaaleista, joita Stasi käytti kylmän sodan aikana näkymättömän musteen ainesosana. Agentti asetti ceriumoksalaatilla käsitellyn paperin kahden tavallisen paperin päälle ja kirjoitti viestinsä, jolloin ceriumoksalaatti tarttui alla olevaan paperiin ja siirsi viestin siihen. Viesti saatiin näkyväksi käsittelemällä alla ollut tavallinen paperi muun muassa vetyperoksidilla ja mangaanisulfaatilla.[4]
Lähteet
- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 523. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b John Emsley: Nature's building blocks: an A-Z guide to the elements, s. 102-104. Oxford University Press, 2003. ISBN 9780198503408 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 16.12.2011. (englanniksi)
- ↑ Volker Thomsen & Debbie Schatzlein: The X-ray Spectrum of Monazite. Spectroscopy, 2003, 18. vsk, nro 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Cold War Invisible Ink Secrets Unlocked Sciece Daily. 8.10.2006. Viitattu 16.12.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Ceriumoksalaatin (kidevedellisen) käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 30.12.2014.