Chōbunsai Eishi

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Chōbunsai Eishi-aihetta, aihetta, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Chōbunsai Eishi on ollut alkuperästään sen nykyiseen yhteiskuntavaikutukseen asti keskustelun ja analyysin kohteena eri tutkimusaloilla. Kautta historian Chōbunsai Eishi on ollut tärkeä rooli eri ihmisryhmien kulttuurin ja identiteetin muovaamisessa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Chōbunsai Eishi:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa.

Chōbunsai Eishi
Kurtisaani Ariwawa Tsuruyan talosta istuu tupakka-arkun vieressä, 1790-luvun puoliväli, 23.5 x 17.7 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland.
Kurtisaani Ariwawa Tsuruyan talosta istuu tupakka-arkun vieressä, 1790-luvun puoliväli, 23.5 x 17.7 cm, Cleveland Museum of Art, Cleveland.[1]
Henkilötiedot
Syntynyt1756
Kuollut1829
Kansalaisuus Japani
Taiteilija
Ala kuvataide
Taidesuuntaus ukiyo-e

Chōbunsai Eishi (jap. 鳥文斎 栄之, 1756–1829) oli japanilainen ukiyo-e-tyylisuunnan kuvittaja ja puupiirrospainokuvien suunnittelija sekä taidemaalari Edo-kaudella. Hänet tunnetaan erityisesti bijingan (kirjaimellisesti 'kauniiden naisten kuvat') tekijänä. Eishi lopetti myöhemmin urallaan painokuvien suunnittelun ja keskittyi kokonaan maalaamiseen. Hän oli erittäin tuottelias ja arvostettu maalari.[2]

Elämä ja ura

Esimerkki Eishin maalauksesta. Myös Eishin maalauksien aiheet olivat bijinga-genrestä. Ne olivat kuitenkin kooltaan ukiyo-e-kuvia suurempia. Kurtisaani lukee kirjettä, 1815–1830?, 87,5 × 31,1 cm, maalaus, muste silkille. Art Institute of Chicago, Chicago.

Eishi syntyi varakkaaseen ja korkea-arvoiseen samurai-perheeseen. Hänen isoisänsä Hosoda Tokitoshi oli ollut Tokugawa-shōgunaatin talousministeri.[3] Noin viidentoista vuoden ikäisenä Eishistä tuli perheen pää, kun hänen isänsä kuoli. Vuonna 1781 hän sai viran shōgunin palatsissa.[2] Hänestä tuli harvinaisuus ukiyo-e-suunnittelijoiden joukossa, sillä hän oli jo opiskellessaan shōgunaatin virallinen taiteilija Tokugawa Ieharun ja Tokugawa Ienarin vallan aikana.[3] Eishi opiskeli maalausta Kanō-koulukunnan Michinobun (1730–1790) johdolla. Vuonna 1784 Eishi luopui ilmeisesti terveyssyistä virastaan ja ryhtyi opiskelemaan painokuvien suunnittelua Torii Bunryūsain opastuksella.[2]

Eishin varhaisissa töissä näkyy Torii Kiyonagan vaikutus. Myöhemmin hän sai vaikutteita Kitagawa Utamarolta.[3] Eishi kehitti kuitenkin oman tyylinsä ja perusti koulun. Hänestä tuli Kitagawa Utamaron pääkilpailija aikansa tärkeimpänä bijingan suunnittelijana. Pääosa Eishin bijinga-tuotannosta on kokokuvia.[4] Hän kuvasi Edon Yoshiwaran ilotalokaupunginosan prostituoituja ja viihdyttäjiä, mutta myös yläluokan nuoria naisia ja historiallisia aiheita.[3]

Useimpien muiden ukiyo-e-mestareiden tavoin Eishi suunnitteli myös eroottisia shunga-kuvia ja kuvitti kirjoja. Hän oli myös vaikutusvaltainen opettaja, jonka oppilaita olivat Eishō, Eisui, Eiri, Eiga ja Eiju.[3] Hän suunnitteli painokuvia 1785–1801 kunnes ryhtyi pelkästään maalariksi, kun yksi hänen maalauksistaan oli liitetty keisarilliseen kokoelmaan. Eishi saavutti menestystä taidemaalarina, ja hänen tuotantonsa on erittäin suuri. Eishi kuoli 73-vuotiaana vuonna 1829.[2]

Lähteet

  • Harris, Frederick: Ukiyo-e: the art of the Japanese print. Tokyo: Tuttle Pub, 2010. ISBN 978-1-4629-0614-7
  • Marks, Andreas: Japanese woodblock prints: artists, publishers, and masterworks, 1680-1900. Tokyo: Tuttle, 2010. ISBN 978-1-4629-0599-7
  • Munsterberg, Hugo: The Japanese print: a historical guide. New York: Weatherhill, 1982. ISBN 0-8348-0167-1

Viitteet

  1. ↑ The Courtesan Ariwara of the Tsuruya Seated by a Smoking Chest (From the series A Collection of Modern Beauties) Cleveland Museum of Art. Viitattu 9.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Marks 2010 s. 182–183
  3. ↑ a b c d e Munsterberg 1982 s. 93–94
  4. ↑ Harris 2010 s. 122

Aiheesta muualla