Chilenaraukaria

Nykymaailmassa Chilenaraukaria on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat heijastuneet politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja jopa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Chilenaraukaria on ollut erilaisten keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Chilenaraukaria:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen merkitystä tulevaisuudessa. Chilenaraukaria kutsuu meidät pohtimaan ja ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa alkuperästään sen vaikutuksiin nykyelämässä.

Chilenaraukaria
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Paljassiemeniset Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Araukariakasvit Araucariaceae
Suku: Araukariat Araucaria
Laji: araucana
Kaksiosainen nimi

Araucaria araucana
(Molina) K.Koch (1873)[2]

Synonyymit
  • Pinus araucana Molina (alkuperäinen nimiyhdistelmä)
Katso myös

  Chilenaraukaria Wikispeciesissä
  Chilenaraukaria Commonsissa

Chilenaraukaria (Araucaria araucana) on Chilessä ja Lounais-Argentiinassa[3] Neuquénin maakunnassa luontaisena kasvava havupuu.[4][5] Chilenaraukaria on valittu Chilen kansalliskasviksi.[3]

Puulla on lonkeromaiset oksanhaarat, joissa on tiheästi kolmiomaisia, jäykkiä ja teräväkärkisiä lehtiä. Lehdet ovat pituudeltaan 3–5 senttimetriä. Puu on kaksikotinen, joten hede- ja emikävyt ovat eri yksilöissä. Hedekävyt ovat 8–12 senttimetriä pitkiä. Emikävyt ovat pyöreitä ja ne sijaitsevat oksien päissä.[6] Kasvin siemenet ovat syötäviä. Alkuperäisillä kasvualueilla puun ennätyskorkeus on jopa 50 metriä. Erikoisen kasvutapansa vuoksi laji on suosittu koristekasvina[3] esimerkiksi Euroopassa.[5]

Chilenaraukaria on pitkäikäinen ja vanhimpien yksilöiden on arveltu olevan yli 1 000 vuotta vanhoja.[3]

Chilenaraukaria on uhanalaisuudeltaan erittäin uhanalainen,[1] koska sen todellinen levinneisyysalue on enää 392,51 neliökilometriä ja se on vähenemään päin ja pirstoutunut.[4]

Araukarioiden suvussa chilenaraukarian lähin sukulainen on toinen Etelä-Amerikassa kasvavista lajeista, parananaraukaria (Araucaria angustifolia).

Kuvia

  • Luonnonvaraisen yksilön kasvutapa.
    Luonnonvaraisen yksilön kasvutapa.
  • Verso
    Verso
  • Emikäpyjä
    Emikäpyjä
  • Hedekäpyjä
    Hedekäpyjä

Lähteet

  1. ↑ a b Premoli, A., Quiroga, P. & Gardner, M.: Monkey Puzzle (Araucaria araucana) IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Christopher J. Earle: Araucaria araucana The Gymnosperm Database. 2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo et al.: Lomakasvio, s. 31. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7
  4. ↑ a b Conifer Specialist Group: Araucaria araucana (Monkey Puzzle) (IUCN Red List of Threatened Species. Version 2010.4) 2000. IUCN. Arkistoitu 27.10.2010. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
  5. ↑ a b Mitchell, A. & Wilkinson, J.: Euroopan puuopas. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6
  6. ↑ Coombes, Allen: Puut, s. 13. Suomentanut Jani Kaaro. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30137-X

Aiheesta muualla