Christoffer Schildt

Nykymaailmassa Christoffer Schildt:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Olipa kyseessä kulttuuriilmiö, historiallinen hahmo tai nykyaikainen käsite, Christoffer Schildt on kiinnittänyt asiantuntijoiden, harrastajien ja tutkijoiden huomion. Sen vaikutus ulottuu modernin elämän eri osa-alueille politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Christoffer Schildt:n merkitystä ja merkitystä analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Christoffer Schildt (vas.) sekä Mila, Göran ja Monica Schildt Runar Schildtin haudalla.

Oskar Ernst Christoffer Schildt (30. elokuuta 1915 Helsinki – 21. lokakuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja Yleisradion ruotsinkielisen yksikön johtaja.[1]

Schildt aloitti toimittajanuransa vuonna 1932. Sota-aikana hän toimi radiosensorina sekä teki sotaselostuksia, ja vuosina 1941–1945 hän työskenteli Valtion tiedoituslaitoksen palveluksessa. Suurimman osan urastaan hän työskenteli Yleisradiossa, vuodesta 1957 ruotsinkielisen ohjelmayksikön johtajana. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[2][3]

Ylioppilaaksi Schildt kirjoitti vuonna 1933 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1943. Yleisradiouransa ohella hän vaikutti politiikassa, puolueenaan Ruotsalainen kansanpuolue. Hän toimi muun muassa puolueen nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtajana vuosina 1948–1953 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1948–1960. Hänen muihin luottamustehtäviinsä lukeutui Suomen ruotsinkielisen toimittajaliiton puheenjohtajuus 1959–1967.[2][3][4]

Christoffer Schildt oli kirjailija Runar Schildtin poika.[2]

Lähteet

  1. ↑ Schildt, Christoffer hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Ohjelmajohtaja Christoffer Schildt. Helsingin Sanomat, 22.10.1992, s. 5. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 31.8.2021.
  3. ↑ a b Edelmann, Joan: Schildt, Christoffer (1915–1992). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.9.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 31.8.2021.
  4. ↑ Förbundsstyrelsen Svensk Ungdom. Arkistoitu 13.6.2012. Viitattu 16.6.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla