Göran Schildt

Aihe Göran Schildt on epäilemättä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja jolla on merkittävä vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Göran Schildt on ollut useiden vuosien ajan keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena eri aloilla, koska sen merkitys kattaa poliittiset, sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset ja ympäristölliset näkökohdat. Kautta historian Göran Schildt on ollut erilaisten tulkintojen ja lähestymistapojen kohteena, mikä on osoittanut sen monimutkaisuuden ja merkityksen ihmiskunnalle. Tässä artikkelissa perehdymme Göran Schildt:n maailmaan analysoidaksemme sen vaikutuksia ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Göran Schildt
Göran Schildt Daphnen ruorissa 1970-luvun vaihteessa.
Göran Schildt Daphnen ruorissa 1970-luvun vaihteessa.
Henkilötiedot
Syntynyt11. maaliskuuta 1917
Helsinki
Kuollut24. maaliskuuta 2009 (92 vuotta)
Tammisaari
Ammatti kirjailija, toimittaja, taidehistorioitsija
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Göran Gustaf Ernst Schildt (11. maaliskuuta 1917 Helsinki – 24. maaliskuuta 2009 Tammisaari) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorijoitsija.[1] Hän oli kirjailija Runar Schildtin ja Mila Schildtin (o.s. Heikel) poika.

Schildt tunnetaan ehkä parhaiten matkakuvauksistaan Daphne-purjeveneellään Välimerellä tekemistä matkoista. Päätös lähteä purjehtimaan syntyi Schildtin jouduttua viettämään puoli vuotta sairaalassa hänen haavoituttuaan talvisodassa. Arkkitehti Alvar Aalto oli yksi Daphnella käyneistä vieraista, ja heidän pitkä ystävyytensä oli perustana Schildtin pääteokselle, Aallon elämäkerralle Valkoinen pöytä.

Elämänvaiheet

Schildt kävi koulua Lärkanin lukiossa Helsingissä. Hän valmistui filosofian tohtoriksi. Schildt opiskeli myös Sorbonnen yliopistossa Pariisissa. 1945 hän muutti Ruotsiin ja työskenteli Svenska Dagbladetin toimituksessa 1951–1990.

Schildt asui vuoroin Suomen Tammisaaressa ja Kreikan Leroksessa. Hänelle tarjottiin taidehistorian professuuria Helsingin yliopistosta, mutta hän päätti jatkaa kirjailijanuraansa.

Göran Schildtin ensimmäinen puoliso vuosina 1941–1964 oli ruotsalainen lasitaiteilija Mona Morales (1908–1999) ja toinen puoliso vuodesta 1966 Christine o.s. Werthmann (1940–).[2]

Teokset

Ruotsiksi

  • Önskeleken (1943)
  • Önskeresan (1949)
  • I Odysseus kölvatten (1951)
  • Paris’ hemliga tecken (1952)
  • Daphne och Apollon (1952)
  • Tre veckor i Sovjet (1954)
  • Medelhav (1955)
  • Solbåten (1956)
  • Ikaros’ hav (1957)
  • Med Daphne i sexton länder (1960)
  • Upptäcktsfärd i Sverige (1962)
  • Resa på Nilen (1962)
  • Kontrakurs (1963)
  • Det gyllene skinnet (1964)
  • Loggbok Stockholm–Rapallo (1966)
  • Alvar Aaltos skulpturer (1967)
  • Segla på Medelhavet (1969)
  • Skulptur i Finland (1969)
  • Ön som förtärdes av havet (1970)
  • Alvar Aalto. Skisser (1973)
  • Dianas ö (1976)
  • Det vita bordet: Alvar Aaltos ungdom och grundläggande idéer (1982)
  • Moderna tider: Alvar Aaltos möte med funktionalismen (1985)
  • Farväl Daphne: 38 års segelfärder i sydliga vatten (1987)
  • Den mänskliga faktorn: Alvar Aaltos mogna år (1991)
  • Lånade vingar: Ungdomsminnen (1995)
  • Tvivlets gåva (2000)
  • Människor och gudar. Om jagupplevelsens förvandlingar (2002)
  • Vinterkriget som fars: En ung mans dagbok (2003)

Suomeksi

  • Toivematka. Suomentanut Lauri Hirvensalo. WSOY 1950.
  • Odysseuksen vanavedessä. Suomentanut Lauri Hirvensalo. WSOY 1952. (Uusi, tekijän korjaama laitos. Suomentanut Jaakko Anhava. Otava 1997.)
  • Aurinkolaiva. Suomentanut Eero Ahmavaara. WSOY 1957. (Uusi, tekijän korjaama laitos. Suomentanut Jaakko Anhava. Otava 1998.)
  • Ikaroksen meri. Suomentanut Eero Ahmavaara. WSOY 1959.
  • Daphne kuudessatoista maassa. Suomentaneet Inkeri Lattu, Eero Ahmavaara ja Lauri Hirvensalo. WSOY 1962.
  • Alvar Aallon veistokset. Suomentanut Kristiina Kivivuori. Otava 1967.
  • Dianan saari. Suomentanut Raija Mattila. Otava 1977.
  • Lainasiivin: Nuoruudenmuistelmat. Suomentanut Raija Mattila. Otava 1995.
  • Epäilyn lahja. Suomentanut Raija Mattila. Otava 2000.
  • Nuoren sotilaan päiväkirja 1939-1945. Suomentanut Raija Mattila. Otava 2003.

Tunnustuksia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Göran Schildt. 375 humanistia. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 1.12.2016.
  2. ↑ Hällsten, Annika: Frun till handa tar kontroll över sitt liv. Hufvudstadsbladet, 25.3.2017, s. 26–27. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

  • Knif, Henrik: Göran Schildt: Kaksi elämää. ((Göran Schildt: Två liv, 2020.) Suomentanut Kari Koski) Helsinki: Gummerus, 2020. ISBN 978-951-24-1698-1
  • Rask, Hedvig: ”Schildt, Göran (1917–2009)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 751–753. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Göran Schildt.