Nykyään Coregonus migratorius:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Coregonus migratorius on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syvällisiä analyyseja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri puolilla ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta populaarikulttuuriin. Tästä syystä on tärkeää syventyä Coregonus migratorius:n merkitykseen ja seurauksiin, ymmärtää sen todellinen laajuus ja pystyä käsittelemään sen pitkän aikavälin seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Coregonus migratorius:n eri ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.
Coregonus migratorius | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Lohikalat Salmoniformes |
Heimo: | Lohet Salmonidae |
Suku: | Coregonus |
Laji: | migratorius |
Kaksiosainen nimi | |
Coregonus migratorius |
|
Synonyymit | |
|
Coregonus migratorius on itäisen Siperian Baikaljärvessä elävä Coregonus-suvun kalalaji, ”Baikalin omul” (ven. Baikalski omul). Kala syö pääasiassa planktonia. Se on vaelluskala, joka nousee jokiin kutemaan. Tärkeimmät kutujoet ovat Kitšera, Verhnjaja Angara, Tšivyrkui, Barguzin ja Selenga.[2]
Omul on tärkeä ravintokala Baikalin alueen asukkaille. Baikalin kalastuksesta omul kattaa suurimman osan. Paikallisen käytön lisäksi omulia viedään myös muualle Venäjälle. Omulin määrä on vähentynyt.[3]
Baikalin omulsiikaa pidettiin aiemmin Pohjoiseen jäämereen laskevissa joissa ja niiden suissa elävän omulsiian alalajina (Coregonus autumnalis migratorius), mutta sittemmin sen lähisukulaiseksi onkin osoittautunut Baikalissa elävä tavallisen siian populaatio.[2][4]