DNA:n sekvensointi

Nykymaailmassa DNA:n sekvensointi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien DNA:n sekvensointi on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Sen vaikutus ei ole jäänyt huomaamatta, osittain sen vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme DNA:n sekvensointi:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja korostamme sen merkitystä eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme DNA:n sekvensointi:n vaikutukset ja laajuuden nykymaailmassa.

Perinnöllisyystiede
Keskeisiä käsitteitä
Historia ja aiheet
Tutkimus
Esimerkki automaattisen DNA-sekvensoinin tuloksesta

DNA:n sekvensointi on prosessi, jossa määritetään DNA:n sekvenssi eli nukleotidien tarkka järjestys DNA-molekyylissä.[1] Se sisältää kaikki menetelmät tai tekniikat, joita käytetään neljän eri emäksen, adeniiniin, guaniini, sytosiini ja tymiini (A, G, C,T) järjestyksen muodostaman geneettisen koodin selvittämisessä. Nopeiden sekvensointimenetelmien kehittyminen on kiihdyttänyt biologian ja lääketieteen kehitystä.

DNA:n ymmärtämisestä on tullut erottamaton osa biologian tutkimukselle samoin kuin useilla sovellusalueilla kuten diagnostiikka, biotekniikka, rikostutkimus ja systematiikka. Nykyaikaisen DNA-sekvensoinnin suuri nopeus on mahdollistanut koko DNA-järjestyksen ja genomin selvittämisen lukuisilta eliömuodoilta ja -lajeilta mukaan lukien ihmisen genomi.

Ensimmäiset DNA-järjestykset pystyttiin selvittämään 1970-luvun alussa kromatografialla. Myöhemmät fluoresenssiin perustuvia automatiosoituja analysointimenetelmiä käyttävät DNA-sekvensserit ovat tehneet DNA:n selvittämisestä nopeampaa ja helpompaa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Biotekniikka: sekvensointi Tieteen termipankki. Viitattu 24.2.2020. (suomeksi)

Aiheesta muualla