Populaatiogenetiikka
Tässä artikkelissa käsitellään Populaatiogenetiikka:tä eri näkökulmista, jotta lukijat saisivat kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Asiaankuuluvia näkökohtia analysoidaan, esitellään oleellista dataa ja tarjotaan erilaisia mielipiteitä alan asiantuntijoilta. Populaatiogenetiikka on aihe, joka herättää nyky-yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta, joten sen tutkimukseen on syytä syventyä ymmärtääkseen sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Tämän artikkelin aikana tutkitaan Populaatiogenetiikka:n eri puolia tarkoituksena tarjota lukijoille täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä aiheesta.
Populaatiogenetiikka tai väestögenetiikka[1] on perinnöllisyystieteen haara, joka tutkii alleeli- ja genotyyppifrekvenssien vaihtelua populaatioissa sekä tätä vaihtelua sääteleviä evoluutiotekijöitä: luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista, mutaatioita ja geenivaihtoa. Populaatiogenetiikka pyrkii selvittämään myös adaptaation ja lajiutumisen mekanismeja.
Populaatiogenetiikkaa sovelletaan esimerkiksi evoluutiotutkimuksessa, populaatioekologisessa tutkimuksessa, jalostuksessa, väestöjen ja populaatioiden historian tutkimuksessa, tautiperimän kartoituksessa ja rikostutkimuksessa. Alan keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat matemaattinen mallintaminen, kokeellinen tutkimus ja luonnonpopulaatioiden tutkimus.
Nykyaikainen synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi) syntyi, kun populaatiogenetiikka sovitettiin yhteen klassisen Charles Darwinin aloittaman evoluutioteorian kanssa 1930- ja 1940-lukujen aikana.
Lähteet
- ↑ Metatesaurus Rex -hakuohjelma: Populaatiogenetiikka Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.9. 2008.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Populaatiogenetiikka Wikimedia Commonsissa
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |