Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Dagobert III:een liittyviä puolia, käsittelemme sen merkitystä eri yhteyksissä ja analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Dagobert III on ollut ratkaisevassa roolissa eri tieteenalojen kehityksessä, ja sen merkityksestä keskustellaan edelleen. Sen alkuperästä sen kehitykseen nykyaikana tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin, tieteeseen, teknologiaan ja moniin muihin jokapäiväisen elämämme näkökohtiin. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla pyrimme valaisemaan Dagobert III:n eri näkökohtia, syventämään sen vaikutuksia ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuuden ja merkityksen nykyään.
Dagobert III (699–715) oli frankkien kuningas 711–715. Hän seurasi valtaistuimella isäänsä Kildebert III:ta. Dagobert oli kuitenkin vain nukkehallitsija, ja todellinen valta säilyi major domus Pipin Heristalilaisella, joka kuoli vuonna 714 [1].
Pipinin kuoleman jälkeen valtakunnassa syttyi sisällissota, joka johtui Pipinin perillisten ja muiden frankkiylimysten valtataistelusta. Neustriassa major domukseksi valittiin Dagobertin tuella Ragenfrid, kun taas Austrasiassa valtaa piti Pipinin leski Plektrudis. Dagobert kuoli vuonna 715, ja frankkien kuninkaana häntä seurasi vuonna 718 Kilperik II, joka valittiin Neustrian kuninkaaksi 715.