Nykymaailmassa David Lund on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, joka kiinnittää kaiken ikäisten ja -tilanteiden huomion. Sen vaikutus heijastuu eri alueilla kulttuurista talouteen, eikä sen vaikutuksilla ole maantieteellisiä rajoja. Ajan myötä David Lund:n merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja se on synnyttänyt keskustelua, muutoksia ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tätä ilmiötä ja sen merkitystä nykymaailmassa analysoimalla sen ulottuvuuksia ja seurauksia jokapäiväisen elämän eri puolilla.
David Lund | |
---|---|
Viipurin piispa | |
1705–1711
|
|
Edeltäjä | Petrus Laurbecchius |
Seuraaja | Johannes Gezelius nuorin |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | David Johannis Lund |
Syntynyt | 13. maaliskuuta 1657 Halikko |
Kuollut | 12. lokakuuta 1729 (72 vuotta) Växjö |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | piispa, professori |
Vanhemmat |
Johan Lund Margareta Gyllenbögel |
Puoliso |
Margareta Flachsenius ( 1687) Christina Gezelia ( 1709) |
Muut tiedot | |
Uskonto | kristinusko |
Tunnustuskunta | luterilaisuus |
|
David Lund (13. maaliskuuta 1657 Halikko – 12. lokakuuta 1729 Växjö) oli Viipurin piispa 1705 alkaen.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Turussa 1673 ja Uppsalan yliopistossa 1678 sekä Wittenbergin yliopistossa 1682 Lund opiskeli Jenassa sekä Hollannissa 1683–1685. Suomeen palattuaan hän toimi Turun akatemian runousopin professorina 1688, kreikan ja heprean kielten professorina 1691 ja teologian professorina 1697. Papiksi Lund vihittiin 1691.
Runousopin professorinvirkaan astuessaan Lund piti 1691 johdantopuheen, joka ilmestyi myös painettuna. Literarum humaniorum seriis cultoribus et admiratoribus sinceris (Humanistisen kirjallisuuden vakaville ystäville ja aidoille ihailijoille) esitti, ettei ihminen ole luonnostaan täydellinen, mutta runouden ansiosta ihmissuku tuli tietoiseksi omasta tilastaan ja alkoi inhota eläinten kaltaista harhailua, liittyi yhteen ja perusti kaupunkeja.[1] Lisäksi hän jatkoi, että ”runoilijat ovat olleet ensimmäisiä, varhaisimpia ja parhaimpia kaikkien hyveiden, kaikkien taitojen ja tieteiden ja kaiken oppineisuuden opettajia.”[1]
Toimittuaan mm. Paimion ja Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana Lund nimitettiin Viipurin piispaksi 1705.[2]
Lund kuului niihin jumaluusoppineisiin, jotka ottivat tehtäväkseen kehittää puhdasoppista luterilaisuutta siihen suuntaan, että kristilliset sisällys- ja siveellisyysvaatimukset tulisivat entistä paremmin toteutetuiksi.[3] Näitä tavoitteitaan saavuttaakseen Lund kiersi ahkerasti hiippakuntaansa ja julkaisi useita paimenkirjeitä.
Lundin uran Viipurissa katkaisi venäläisten hyökkäys Suomeen. Ruotsiin paennut piispa nimitettiin 1712 Växjön piispaksi.
Lundin vanhemmat olivat Perniön Latokartanon vuokraaja, rykmentinkirjuri Johan Jakobsson Lund († 1702) ja Margareta Davidsdotter Gyllenbögel. David Lundin lapset aateloitiin 1719 nimellä Ehrenlund.
Edeltäjä: Petrus Laurbecchius |
Viipurin piispa 1705-1710 |
Seuraaja: ei piispaa Isonvihan aikana1711-1721, tämän jälkeen Johannes Gezelius (Porvoon piispa) |