Carl Henrik Alopaeus

Nykymaailmassa Carl Henrik Alopaeus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä käsite, näkyvä henkilö, historiallinen tapahtuma tai ajankohtainen aihe, Carl Henrik Alopaeus on onnistunut kiinnittämään huomiota ja herättämään keskustelua useilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on ollut eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Koska Carl Henrik Alopaeus on edelleen korkealla globaalilla asialistalla, on ratkaisevan tärkeää kaivaa syvemmälle sen kontekstiin, vaikutuksiin ja merkitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Carl Henrik Alopaeus-ilmiötä ja sen eri seurauksia tarjoamalla kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.

Carl Henrik Alopaeus
Carl-Henrik-Alopaeus.
Carl-Henrik-Alopaeus.
Porvoon piispa
1885–1892
Edeltäjä Johan Viktor Johnsson
Seuraaja Herman Råbergh
Henkilötiedot
Syntynyt5. huhtikuuta 1825
Juva
Kuollut10. maaliskuuta 1892 (66 vuotta)
Savonranta
Kansalaisuus Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti piispa, kuuromykkäinkoulun johtaja
Vanhemmat David Alopaeus
Henriette Margaretha Avelin
Puoliso Ida Amanda Nykopp ( 1855)
Muut tiedot
Koulutus Pappisvihkimys (1855)
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilaisuus

Carl Henrik Alopaeus (5. huhtikuuta 1825 Juva – 10. maaliskuuta 1892 tarkastusmatkalla Savonrannassa)[1] oli Porvoon piispa 1885–1892 ja valtiopäivämies.[2]

Alopaeuksen vanhemmat olivat tuomari David Alopaeus ja Henrietta Margareta Avelin ja puoliso vuodesta 1855 Ida Amanda Nykopp (k. 1903).[1]

Alopaeus-suvussa on ollut runsaasti pappeja ja tieteilijöitä. Carl Henrik Alopaeus pääsi ylioppilaaksi 1844 ja toimi vuodesta 1849 opettajana Porvoossa. Papiksi hänet vihittiin 1855. Alopaeus muistetaan innokkaasta toiminnastaan kuurojen hyväksi. Hän perusti Porvooseen yhdistyksen ajamaan kuulovammaisten asiaa, 1859–1860 hän matkusti Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa perehtymässä kuulovammaisten opetukseen. Vuonna 1860 Alopaeus tuli Turkuun perustetun kuurojen opiston johtajaksi. Porvoon tuomirovastiksi Alopaeus nimitettiin 1881 ja Porvoon piispaksi 1885. Hän oli pappissäädyssä valtiopäivämies 1885, 1888 ja 1891.[1][2]

Alopaeus julkaisi kirjat Lukukirja sokioille (1864), Lyhykäinen ohje kuuromykkiä kotona kasvattamaan ja opettamaan (ruotsiksi 1866, suomennettiin 1871) sekä Neuvoja sokeitten lasten kotoiseen hoitoon (1880). Alopaeus julkaisi myös uskonnollista kirjallisuutta, kuten teoksen Den heliga läran (1873) ja keskeneräiseksi jääneen kirjan Guds rikes historia I-II (1887–1890).[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Carl Henrik Alopaeus. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 6.1.2021.
  2. ↑ a b c Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 26. Helsinki: WSOY, 1955.
Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet