Tässä artikkelissa tutkimme Dawn (luotain):n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella. Dawn (luotain) on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, ja sen merkitys on säilynyt ajan myötä. Dawn (luotain) on jättänyt merkittävän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin aina sen alkuperästä vaikutukseensa nykypäivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme eri näkökohtiin, jotka tekevät Dawn (luotain):stä niin merkityksellisen ja mielenkiintoisen aiheen. Tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri alueilla. Valmistaudu uppoutumaan Dawn (luotain):n jännittävään universumiin!
Dawn | |
---|---|
![]() |
|
Organisaatio | NASA |
Tehtävätyyppi | usean kohteen kiertolainen |
Ohilennot | Mars |
Kohde | 4 Vesta, Ceres |
Laukaisu | 27. syyskuuta 2007 |
Laukaisualus | Delta II |
Kohteessa |
16. heinäkuuta 2011 4 Vesta 6. maaliskuuta 2015 Ceres |
Tehtävän kesto | noin 9 vuotta |
Massa | 1240 kg |
Teho | 1300 W |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto | |
COSPAR ID: | 2007-043A |
Dawn (suom. aamunsarastus) on NASAn avaruusluotain. Se lähetettiin tutkimaan kahta asteroidivyöhykkeen suurinta kohdetta, kääpiöplaneetta Ceresiä ja asteroidi Vestaa. Dawn on ensimmäinen kääpiöplaneettaa tutkiva luotain.
Luotain laukaistiin matkaan Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta 27. syyskuuta 2007 Delta II -kantoraketilla [1] Dawn asettui Vestan kiertoradalle 16. heinäkuuta 2011. Poistuttuaan 5. syyskuuta 2012 Vestan kiertoradalta Dawn saapui 6. maaliskuuta 2015 Cereksen kiertoradalle.
Voimanlähteenä Dawn käyttää NASAn NSTAR-ionimoottoria.
Dawn-tehtävä on kokenut monia vaiheita. Joulukuussa 2003 se peruttiin, ja helmikuussa 2004 käynnistettiin uudelleen. Lokakuussa 2005 Dawn laitettiin "odotuslistalle". Tammikuussa 2006 Dawn-ohjelma käynnistettiin uudelleen, ja peruttiin maaliskuun alussa. Maaliskuun loppupuolella projekti käynnistettiin jälleen uudelleen. Syyskuussa 2006 Dawn oli lähes valmis laukaistavaksi.
Kesäkuun 2007 alussa tuli julki huhu, että NASAn tai teollisuuden työntekijä olisi pudonnut aluksen päälle ja se olisi rikki. Vaikka sanankaltaisia tapauksia on Yhdysvaltain avaruusteollisuudessa tapahtunut, tällä kertaa huhu kumottiin. Aluksen aurinkopaneelin takapintaa on ilmeisesti kuitenkin kolhittu työkalulla. [2].
Planeettojenvälisessä avaruudessa Dawn käyttää NSTAR-ionimoottoreita, jonka tyyppisiä kokeiltiin Deep Space 1-luotaimessa. Luotain käyttää pitkää spiraalin muotoista lentorataa. Tällä ratkaisulla minimoidaan tarvittavan ajoaineen määrää, mutta lentomatka on huomattavan pitkä. Luotaimen tankkiin mahtuu ajoaineena käytettävää xenonia 450 kg ja ionimoottorin antama työntövoima vaihtelee minimitehon 19 millinewtonista maksimitehon 92 mN:iin. Moottorissa on kolme suutinta, joista vain yksi on kerrallaan käytössä. Sekä moottorin että tutkimusinstrumenttien virtalähteenä toimivat kaksi 18 m2 laajuista aurinkopaneelia, joiden antama teho luotaimen määränpäässä, noin 3 AU:n etäisyydellä Auringosta on 1300 W.[3]
Luotaimen tietojenkäsittelystä vastaa RAD6000 -prosessori ja C-kielellä kirjoitettuja ohjelmia ajetaan VxWorks-käyttöjärjestelmässä. Tietokoneessa on myös 8 Gb massamuistia. Tehtävän aikana komentoja annetaan VML-kielellä. Kommunikointi Maahan tapahtuu X-kaistalla tiedonsiirtonopeuden ollessa 7,8b/s–2,0kb/s (up) ja 10b/s–124 kb/s (down). Tiedonsiirtoa varten luotaimessa on yksi 1,52-metrinen antenni sekä kolme pienempää antennia. Luotain käyttää vain yhtä antennia kerrallaan.[3]
Dawn laukaistiin Delta II-heavy-kantoraketilla 27. syyskuuta 2007 14.34 Suomen aikaa.[4]
Dawn-luotain saavutti Ceresin kiertoradan 6. maaliskuuta 2015. Kello 4.39 am. (PST) eli 14.30 Suomen aikaa kääpiöplaneetan painovoima alkoi vetämään luotainta puoleensa noin 61 000 kilometrin etäisyydeltä ja kello 5.36 am. (PST) eli 15.36 Suomen aikaa luotaimelta saapui tieto NASAn Jet Propulsion Laboratoryyn, että luotain on kunnossa, ja saavuttanut kiertoradan suunnitellusti.[5]
Kääpiöplaneetta Ceres ja asteroidi Vesta ovat asteroidivyöhykkeen suurimmat kappaleet. Dawn-luotaimen on tarkoitus hankkia tietoa näistä kahdesta, etukäteen hyvin erilaiseksi oletetusta pienkappaleesta. Siinä missä Cereksen arveltiin muodostuvan ainakin osittain vesijäästä ja sillä saattaisi olla heikko ilmakehä, Vesta näyttäisi olevan kuiva, kivinen ja mahdollisesti varsin nuori kappale. Aikaisempi tietämys Vestan rakenteesta ja koostumuksesta perustuu teleskooppihavaintojen lisäksi maapallolta löydettyihin meteoriitteihin, joiden arvellaan olevan Vestasta irronneita. Aikaisempi tietämys Cereksestä perustuu täysin teleskooppihavaintoihin. Näiden kohteiden tutkiminen tuo tietoa erityisesti kiviplaneettojen muodostumisesta Aurinkokunnan syntyvaiheessa sekä veden esiintymisestä Aurinkokunnassa.[9][10]
Luotaimella on kolme tutkimusinstrumenttia[11] joiden lisäksi luotaimella voidaan tehdä mittauksia painovoimakentästä[3]
Luotaimen tuottamia kuvia sekä muuta tutkimusaineistoa on saatavilla NASAn The Planetary Data System -palvelusta[12].