De l’esprit des lois
Seuraavassa artikkelissa puhumme sinulle De l’esprit des lois:stä, joka on erittäin tärkeä tänään. De l’esprit des lois on aihe, joka on herättänyt paljon keskustelua ja kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme De l’esprit des lois:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Analysoimme myös De l’esprit des lois:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lue kaikki, mitä sinun tulee tietää De l’esprit des lois:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| De l’esprit des lois | |
|---|---|
 De l’esprit des lois’n ensipainos |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Montesquieu |
| Kieli | ranska |
| Genre | laki |
| Julkaistu | 1748 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
De l’esprit des lois (suom. Lakien henki) oli valistusfilosofi Montesquieun anonyymisti vuonna 1748 julkaisema pääteos. Teosta ei ole suomennettu.
De l’esprit des lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee vallanjako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. Hänen esittämänsä ratkaisu tähän uhkaan on vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan piti olla eri ihmisten käsissä.
Sisältö
De l’esprit des lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos ei kuitenkaan ole ainoastaan historiallinen tutkielma, vaan Montesquieu esitti monista lainsäädäntökysymyksistä selvästi myös omat mielipiteensä. Teos tunnetaankin parhaiten siinä esitetystä vallan kolmijako-opista, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle.
Lakien hengessä Montesquieu puoltaa perustuslaillisuutta, vallanjakoa, orjuuden lakkauttamista, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta.
Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa.
Orjuus
Vastustaessaan orjuutta Montesquieu oli edellä aikaansa. Hän esittää satiirisen hypoteettisen luettelon orjuutta puoltavista argumenteista, tosin usein asiayhteydestä irrottaen (katso olkinukke).
Vastaanotto
Kirjasta tuli äärimmäisen vaikutusvaltainen Ranskassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Katolinen kirkko kielsi Montesquieun kirjat, mutta muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti.
Montesquieun mukaan ”hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista”. Tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus (”checks and balances”) vaikutti myöhemmin ratkaisevasti Yhdysvaltain perustuslakiin ja sen isään, James Madisoniin.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta De l’esprit des lois Wikimedia Commonsissa
