Tässä artikkelissa tutkimme Dejvice:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten uteliaisuuden ajan myötä. Dejvice on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen, sillä se on vaikuttanut kulttuurin, tieteen, politiikan ja moniin muihin näkökohtiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Dejvice:n monet puolet, sen vaikutuksen eri aikakausina ja sen merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle ajassa ja tiedossa löytääksesi salaisuudet ja ihmeet, joita Dejvice tarjoaa.
Dejvice | |
---|---|
Dejwitz | |
![]() |
|
![]() Kaupungin kartta, jossa Dejvice korostettuna. Prahan alueellinen jako |
|
Kaupunki | Praha |
Suurpiiri | Praha 6 |
Koordinaatit | |
Väkiluku | 23 401[1] (2021) |
Lähialueet | Bubeneč, Hradčany, Nebušice, Střešovice, Vokovice |
Dejvice on kaupunkialue Tšekin pääkaupunki Prahan kuudennessa kaupunginosassa. Se sijaitsee Prahan linnan pohjoispuolella lähellä kaupungin pohjoisrajaa. Vuonna 2021 Dejvicessä asui 23 401 ihmistä.[1]
Dejvicen nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Ensimmäinen ja useammin kerrottu viittaa alueella harjoitettuun tervanpolttoon. Tällöin Dejvice olisi aikojen saatossa juonnettu Dehnicestä. Toinen tarina taas väittää Dejvicen muinaisten asukkaiden olleen tavallista pahantahtoisempia naapureitaan sekä alueen kauttakulkijoita kohtaan. Tästä syystä heitä olisi kutsuttu nimellä dehna, joka tarkoittaa eräänlaista pahaa henkeä tai demonia.[2]
Ensimmäinen maininta Dejvicestä on vuodelta 1088, jolloin se kuului Vyšehradin tuomiokapitulin omistuksiin. Seuraavina vuosisatoina sen maat vaihtoivat omistajaa maallisten ja kirkollisten toimijoiden välillä.[2]
1800-luvulla alue teollistui ja kasvoi yhdessä sen vieressä sijainneen Prahan kanssa. Vuonna 1877 Dejvicessä toimi kolme tiilitehdasta ja joitain teitä valaistiin kerosiinilla. Myös alueen asukasluku kehittyi voimakkaasti. Kun vuonna 1850 Dejvicessä asui 1 168 asukasta, vuonna 1910 määrä oli kohonnut jo 6 582 ihmiseen. Kehitys keskittyi erityisesti rautatieasemaa ympäröineelle Bruskan alueelle, jossa asui vajaa puolet koko Dejvicen väestöstä. Ensimmäinen maailmansota ja Tšekkoslovakian itsenäistyminen keskeytti Dejvicen kehityksen hetkellisesti.[2]
Hallinnollisesti itsenäinen Dejvice koetettiin liittää Prahaan jo 1800-luvulla, mutta tämä toteutui lopulta vasta vuonna 1922. Tämän jälkeen Dejvice kehittyi voimakkaasti. Alueella aloitettiin useita suuria rakennusurakoita Antonín Engelin suunnitteleman ruutukaavan mukaan. Muun muassa Voiton aukio rakennettiin tällöin kaupunginosan keskukseksi ja Luoteis-Prahaan pohjoisesta ja lännestä tulevan liikenteen solmukohdaksi.[2]
Dejvice yhdistettiin Prahan keskustaan rautateitse vuonna 1868. Raitiovaunuyhteys valmistui vuonna 1908.[2]
Toinen maailmansota ei merkittävästi vahingoittanut Dejvicen rakennuksia. Alueen sotaa edeltänyt rakennuskanta pysyi pitkälti samana myös kommunistiaikana, vaikka joitain brutalistisia rakennuksia nousi ympäri aluetta. Näkyvin esimerkki tästä oli nyt jo purettu Hotel Praha, joka toimi vierailevien diplomaattivieraiden majapaikkana.[3]
Dejvicen väestö on ollut koko modernin ajan muuta Prahaa koulutetumpaa. 1920-luvulta lähtien uudet rakennukset Dejvicen keskustassa, Baballa sekä Hanspaulkassa houkuttelivat nuoria työikäisiä työskentelemään alueen toimistoihin ja virastoihin. Toisaalta esimerkiksi Jeneralkan alueen maalaismaisuus on säilynyt osin nykypäivään saakka. Kommunismin päättymisen jälkeen Dejviceen on rakennettu joitain aidattuja asuinalueita.[4]
Dejvicessä asuu huomattavan paljon koulutettuja ulkomaalaisia, jotka työskentelevät muun muassa sen suurlähetystössä. Vuonna 2018 alueella asui noin 3 500 ulkomaalaista. Ikärakenteeltaan Dejvice muistuttaa Prahan muita osia. Työikäiset aikuiset ovat selvästi suurin ikäryhmä.[4]
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Prahan metrolinja A kulkee Dejvicen läpi. Dejvickán metroasema sijaitsee Voiton aukiolla ja Hradčanská Dejvicen ja Hradčanyn rajalla.[6]
Prahan raitiolinjat 8 ja 18 kulkevat pohjoisesta Podbabalta ja linjat 20 ja 26 lännestä Dědinalta kohti kaupungin keskustaa.
Prahan vanhin rautatieasema Praha-Dejvice sijaitsee lähellä Hradčanskán metroasemaa. Rautatie kulkee Prahan Masarykin rautatieasemalta Kladnon kautta kohti länsi-tšekkiläistä Rakovníkin kaupunkia.[7]
Moniin Prahaa ympäröiviin kyliin kulkee bussiyhteys Vítězné náměstín laidalla sijaitsevalta Dejvickán bussipysäkiltä.
Dejvicessä sijaitsee neljä kirkkoa, joista Tšekkoslovakian hussilaiskirkko sijaitsee lähellä Voiton aukiota. Roomalaiskatolisista kirkoista Pyhän Mattiaksen kirkko sijaitsee Dolní Šárkan laidassa, Venceslaus Pyhän kirkko sijaitsee Hadovka-puiston läheisyydessä ja Pyhän Adalbertin kirkko on osa Prahan arkkipiispan pappisseminaaria.[8]
Suuri stalinistista arkkitehtuuria edustava Hotel Crowne Plaza Prague sijaitsee Dejvicessä. 1920-luvulla suunnitellussa Dejvicen keskustassa on monia pieniä ja keskikokoisia puistoja. Myös Divoká Šárkan luonnonsuojelualue, sekä Stromovkan suuri kaupunkipuisto sijaitsevat kävelymatkan päässä Dejvicestä.[3]
Dejvicessä sijaitsee kolme teatteria. Divadlo Semafor sekä Tšekkoslovakia ensimmäinen vakituinen nukketeatteri Divadlo Spejbla a Hurvínka ovat Dejvická-tien varrella. Useita palkintoja voittanut Dejvické divadlo sijaitsee lähellä Prahan teknillistä yliopistoa.[9]
Prahan kemian ja teknologian yliopisto (Vysoká škola chemicko-technologická v Praze) sijaitsee Dejvicessä.[10]
Jalkapallojoukkue Dukla Praha sekä armeijan urheiluseura AK Dukla Praha käyttävät Stadion Juliskaa kotistadioninaan.[11]