Tuomiokapituli

Tuomiokapituli (lat. domus capituli) on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa sekä pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa. Tuomiokapitulin nimi juontaa juurensa latinan sanoihin domus capituli. Domus tarkoittaa taloa ja capituli lukukappaletta. Tuomiokapituliin piispa kokoontui työtovereidensa kanssa lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan. Jokainen tuomiokapitulin eli ”lukukappaleen talon” istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.

Tuomiokapituli on syntynyt piispan tuekseen keräämästä papistosta, joka muodostui alun perin piispanistuimen eli tuomiokirkkoseurakunnan papeista. Ensimmäinen viite tällaisesta piispan ympärilleen kokoamasta pappisjoukosta on Augustinukselta. Papiston tehtävänä oli avustaa piispaa rukoushetkissä. Keskiajalla tuomiokapituli sai vakiintuneita kirkko-oikeudellisia muotoja.

Osa artikkelisarjaa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto
Kirkkolainsäädäntö Vuoden 1686 kirkkolaki (1686) Konventikkeliplakaatti (1726) Kirkkolaki Kirkkojärjestys Piispainkokouksen työjärjestys Kirkon säädöskokoelma
Kirkkohallitus Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Kirkkohallituksen täysistunto Kirkkohallituksen virastokollegio Kirkkohallituksen yleiskirje Neuvottelukunnat Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta Kirkon talo Kirkon viestintä
Kirkolliskokous Piispat ja Kenttäpiispa Saamelaisten edustaja Valtioneuvoston edustaja Kirkolliskokousedustajat Kirkolliskokouksen sihteeristö Valiokunnat Käsikirjavaliokunta Perustevaliokunta Lakivaliokunta Hallintovaliokunta Talousvaliokunta Tulevaisuusvaliokunta Yleisvaliokunta Kansliavaliokunta Toimitusvaliokunta Linnasmäen opisto
Piispainkokous Hiippakuntien piispat Turun ja Suomen arkkipiispa Turun piispa Espoon piispa Helsingin piispa Kuopion piispa Lapuan piispa Mikkelin piispa Oulun piispa Porvoon piispa Tampereen piispa Esittelijät Piispainkokouksen istunto Piispainkokouksen pääsihteeri Piispainkokouksen teologinen sihteeri Kirkon ulkoasiain johtaja
Hiippakunnat Turun arkkihiippakunta Espoon hiippakunta Helsingin hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Mikkelin hiippakunta Oulun hiippakunta Porvoon hiippakunta Tampereen hiippakunta Hallinto Hiippakuntavaltuusto Tuomiokapituli Rovastikunta Piispantarkastus Synodaalikokous Synodaaliväitöskirja
Seurakunnat Kirkkoherranvirasto Seurakuntayhtymä Luettelo yhtymistä Päätöksenteko Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto Seurakuntaneuvosto
Muut toimielimet Kirkon palvelukeskus Kirkon keskusrahasto Kirkon koulutuskeskus Kirkon tilastollinen vuosikirja Kirkon tutkimus ja koulutus Seurakuntien yhteiset Lasten ja nuorten keskus Kirkkopalvelut Kirkon ulkomaanapu
Vaalit Kirkolliskokousvaalit Hiippakuntavaltuustovaalit Seurakuntavaalit
Maallikkoliikkeet Herätysliikkeet Rukoilevaisuus Herännäisyys Evankelinen herätysliike Lestadiolaisuus Vanhoillislestadiolaisuus Esikoislestadiolaisuus Rauhansanalaisuus Elämänsanalaisuus Uusheräys Viides herätysliike Hengen uudistus kirkossamme Oasrörelsen i Svenskfinland Aurinkorannikon seurakunta Kyrkans Ungdom Luthersk Inremission Paavalin synodi Suomen evankelis-luterilainen rukousveljestö Suomen teologinen instituutti Verkosto
Työmuodot Diakonia Sairaalatyö Vankilatyö Alkoholisti- ja narkomaanityö Lapsi- ja nuorisotyö Varhaiskasvatus Erityisnuorisotyö Pyhäkoulut Seurakunnan päiväkerhot Rippikoulu Nuortenilta Lähetystyö Nimikkolähetti Lähetyspiiri Lähetyssihteeri Suomen Lähetysseura Kirkon Ulkomaanapu Sielunhoito Kirkko Puolustusvoimissa Sairaalasielunhoito Kirkolliset toimitukset Kaste Konfirmaatio Avioliitto Hautaan siunaaminen Kirkkovuosi Adventti Joulu Pääsiäinen Helluntai Juhannus
Lisää aiheesta Rakennukset Arkkipiispantalo Palkinnot Kirkon kulttuuripalkinto Kirkon viestintäpalkinto Mikael Agricolan risti Pro ecclesia -mitali Pyhän Henrikin risti Tapahtumat Kirkkopäivät Kirkon musiikkijuhlat
n k m

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tuomiokapituli on toinen hiippakunnan toimielimistä, jonka tehtävänä on hoitaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa (ks. myös hiippakuntavaltuusto). Toiminta-ajatuksensa mukaan piispan johtama tuomiokapituli tukee hiippakunnan seurakuntia ja niiden henkilöstöä seurakunnan perustehtävän toteuttamisessa hoitamalla sille kuuluvat viranomaistehtävät ja tuottamalla ja tarjoamalla hallinto- ja työelämäpalveluita sekä edustaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa alueellaan.

Suomeen tuomiokapitulilaitos saapui augustinolais­munkkien mukana. Turun tuomiokapituli oli keskiajalla kaniikkituomiokapituli. Uskon­­puhdistuksen jälkeen tuomiokapitulilaitos menetti merkitystään, kunnes se vahvistettiin uudelleen vuoden 1686 kirkkolaissa. Tuomiokapitulin muoto ja tehtävät ovat vaihdelleet senkin jälkeen paljon.

Tuomiokapitulin yhteys koululaitokseen tiivistyi 1600-luvulla, kun hiippakuntakaupunkeihin perustettiin lukioita ja niiden lehtoreista tuli tuomiokapitulin jäseniä. Tuloksena oli lehtorikapituli, jossa opetus oli keskeisessä asemassa. Yliopistokaupungeissa (Turku vuodesta 1640) lehtoreiden sijasta tuomiokapitulin jäseninä toimivat teologisen tiedekunnan professorit. Vuoden 1869 kirkkolain perusteella syntyi uusimuotoinen tuomiokapituli, joka ei enää koostunut lehtoreista vaan lain määrittelemistä, papiston keskuudesta valittavista jäsenistä. Kirkko etääntyi valtiosta ja tuomiokapitulien tehtävät liittyivät enenevissä määrin seurakuntien hallintoon. Nykyisin tuomiokapitulien toiminnasta säätää vuoden 1993 kirkkolaki.^[1]

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on vanhin Suomessa edelleen toimiva virasto. Se on perustettu vuonna 1276.

Kustaa Vaasan peruuttaessa 1550-luvulla kruunulle kirkon omaisuuden valtio otti samalla huolehtiakseen pappien palkat. Toimen viimeisenä muistona Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapitulit olivat vuoteen 1997 saakka valtion virastoja.^[2] Valtio maksoi siihen asti siten muun muassa piispojen palkat.

Tuomiokapitulin puheenjohtajana toimii hiippakunnan piispa. Muita jäseniä ovat tuomiorovasti (varapuheenjohtaja), hiippakuntavaltuuston valitsema maallikkojäsen, kaksi vaaleilla valittua pappisasessoria sekä hiippakunnan viranhaltijoina lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani. Pappisasessorit ovat hiippakuntaan osa-aikaisessa virkasuhteessa. Tuomiokapitulin sihteerinä toimii yleensä notaari. Esittelijöinä toimivat tuomiokapitulin virkamiehet. Jäsenistä esittelijöinä voivat toimia tuomiokapituliin virkasuhteiset henkilöt, eli kaikki muut paitsi tuomiorovasti ja maallikkojäsen.^[4]

Tuomiokapitulissa on puhe- ja läsnäolo-oikeus hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla.

Vuoden 2004 hiippakuntahallintouudistukseen saakka tuomiokapituli oli viisijäseninen: piispa, tuomiorovasti, kaksi pappisasessoria ja lakimiesasessori.

Tuomiokapituli nimittää varajäsenikseen viisi pappia ja kaksi lakimiestä kutsumisjärjestyksessä. Maallikkojäsenellä on kaksi hiippakuntavaltuuston valitsemaa varajäsentä.

Tuomiokapituli on hiippakunnan yleistoimielin. Sen tehtäviä ovat muun muassa (2006):

• hoitaa yleisesti hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta
• tukea ja valvoa seurakuntien toimintaa ja hallintoa
• hoitaa papiston henkilöstöasioita ja valvoa heidän ja seurakunnan muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää
• hoitaa yhteyksiä koko kirkon yhteiseen toimintaan ja hallintoon, toisiin hiippakuntiin, kristillisiin järjestöihin ja muihin yhteiskunnan tahoihin
• valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle ja huolehtia päätösten toimeenpanosta
• ottaa ja irtisanoa tuomiokapitulin viranhaltijat ja työntekijät

Tuomiokapituliksi kutsutaan myös hiippakunnan virastoa. Tuomiokapitulin virasto on piispan johtama hallinto- ja asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelevät piispan avustajat sekä hiippakunnan hallintoa ja toimintaa hoitavat viranhaltijat ja toimistotyöntekijät.

Hiippakunnallisen hallinnon työtä johtaa lakimiesasessori. Tuomiokapitulin notaari on hallinnollisten asioiden esittelijä ja tuomiokapitulin sihteeri.^[5]

Hiippakunnallista seurakuntia tukevaa toiminnallista työtä johtaa hiippakuntadekaani (ent. hiippakunnan pääsihteeri). Hänen vastuualueeseensa kuuluvat muun muassa pastoraalikurssit ja johtamistaidon koulutukset.

Hiippakuntasihteerit osallistuvat hiippakuntadekaanin johdolla yhteisten työelämäpalvelujen kehittämiseen, tuottamiseen ja toteuttamiseen. Hiippakuntasihteereillä on omat vastuualueet, joiden puitteissa he vastaavat hiippakunnallisesta koulutuksesta ja muista vastaavista hiippakunnan seurakuntien henkilöstön tukemistavoista. Hiippakuntasihteereitä on tuomiokapitulista riippuen yleensä kolme tai useampi. Keskeiset vastuutyöalueet ovat kasvatus, diakoniatyö, yhteiskuntatyö, kansainvälinen työ sekä jumalanpalveluselämä ja kirkkomusiikki. Hiippakuntasihteerien kesken on yleensä jaettu vastuut myös sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan tuen, maahanmuuttajatyön, ympäristövastuun ja muiden tehtävien osalta.

Osassa tuomiokapituleja on myös kuurojenpappi.

Ruotsin kirkon tuomiokapitulit olivat valtiollisia viranomaisia vuoteen 2000 saakka. Jokaisessa Ruotsin kirkon hiippakunnassa on tuomiokapituli ja se toimii itsenäisenä kirkollisena elimenä.^[6] Sen tehtävänä on tukea piispaa ja valvoa seurakunnissa ja pastoraateissa tapahtuvaa toimintaa. Tähän tehtävään kuuluu:

• Avustaa ja tukea seurakuntia kirkon oppiin, kirjoihin, sakramenttien ja jumalanpalvelusten hoitoon kuuluvissa asioissa, myös oikeudellisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä
• Seurakuntaohjesääntöjen vahvistaminen
• Piispantarkastukset seurakunnissa ja pastoraateissa
• Seurata miten hiippakunnan papit ja diakonit hoitavat tehtäväänsä ja noudattavat antamiaan vihkilupauksia
• Tutkia ja päättää, ovatko kirkon virkaan vihittävät kelvollisia, päteviä kirkon virkaa varten.
• Tutkia papin- ja diakonian virkaan hakijoiden kelpoisuuden ja antaa siitä lausunto seurakunnalle.
• Päättää erikseen määrätyistä jumalanpalveluksiin ja kirkollisin kolehteihin liittyvistä asioista.
• Käsittelee ja vahvistaa tarvittaessa muiden kirkollisten toimielinen tekemiä päätöksiä hiippakunnassa.^[7][8]

Tuomiokapitulin muodostavat

• Piispa, joka on puheenjohtaja
• Tuomiorovasti, joka on varapuheenjohtaja
• Jäsen, joka toimii hiippakunnassa tai jossakin sen seurakunnassa pappina tai diakonina
• Jäsen, joka on tai on ollut vakinainen tuomari
• Kolme muuta jäsentä, jotka hiippakuntavaltuusto valitsee. Nämä jäsenet eivät saa olla piispaksi, papiksi tai diakoniksi vihittyjä.
• Tuomiokapitulin sihteeri on hiippakunnan palveluksessa oleva hiippakunnan lakimies.

Uppsalan hiippakunnassa on arkkipiispa tuomiokapitulin puheenjohtaja. Uppsalan hiippakunnan piispa on 1. varapuheenjohtaja ja tuomiorovasti 2. varapuheenjohtaja.^[6]

• Cuning. Maij:^tin Asetus Cuinga Oikeuden käyminen Duomio-Capitlumis pitä pidettämän (11.2.1687).
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivu tuomiokapitulista. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomiokapitulit ja piispat. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Domkapitel hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)