Demeter
Tässä artikkelissa puhumme Demeter:stä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaamme. Demeter on aihe, joka on saanut viime vuosina suurta merkitystä ja herättää kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin suuressakin yleisössä. Sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämämme eri osa-alueet taloudesta kulttuuriin, mukaan lukien politiikka ja teknologia. Demeter on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa kaikilla aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Demeter:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme.
Demeter (m.kreik. Δημήτηρ) oli kreikkalaisessa mytologiassa sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatar[1]. Hän oli Kronoksen ja Rhean tytär sekä Zeuksen sisar. Hän oli myös Persefonen äiti.[2] Roomalaisessa mytologiassa hänen vastineensa oli Ceres.[2] Hän oli Heran ohella myös avioliiton suojelija.
Kun Manalan jumala Haades ryösti Demeterin tyttären Persefonen, Demeter löi laimin maan kasvun suojelun etsiessään tytärtään. Lopulta jumalat sallivat Persefonen palata Manalasta osaksi vuotta Demeterin luo.[1][2]
Demeterin pääpalvontapaikka oli Attikan Eleusis.
Lähteet
