Hera (mytologia)
Nykymaailmassa Hera (mytologia) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Hera (mytologia):stä on tullut monien ihmisten mielenkiinnon kohteena ympäri maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Kun tutkimme Hera (mytologia):n eri puolia, on tärkeää keskustella sen tärkeydestä, vaikutuksista ja mahdollisista seurauksista, joita sillä voi olla ympäristöömme. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hera (mytologia):tä ja löydämme sen merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla.
Hera (m.kreik. Ἥρα) on avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa. Hera on Zeuksen sisar ja vaimo. Hera vainosi Zeuksen rakastajattaria ja yritti tappaa Herakleenkin, sillä Zeus oli Herakleen isä, mutta Hera ei ollut tämän äiti. Hera lähetti vastasyntyneen Herakleen luokse kaksi käärmettä tappamaan hänet, mutta Herakles katkaisi käärmeiden päät. Heran lapsia ovat muun muassa sodanjumala Ares ja sepäntaidon ja tulen jumala Hefaistos. Heran tunnuseläin on lehmä. Hera kuvattiin usein majesteettisena naisena päässään seppele tai diadeemi. Hänen vastineensa roomalaisessa mytologiassa oli Juno.
Heran palvomiseen pyhitetty temppeli on nimeltään Heraion. Heran merkittävin kulttipaikka oli Samoksen saarella sijainnut Heraion.[1] Sen arkeologinen kohde on nykyisin Unescon maailmanperintökohde.[2] Toinen merkittävä Heran temppeli oli Olympian Heran temppeli.
Lähteet
- ↑ The Heraion and Pythagoreion of Samos: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 12.12.2010. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Pythagoreion and Heraion of Samos UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 26.10.2015.
