Nykyään Diabetologia on erittäin ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialta maailmasta. Diabetologia:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe erilaisissa yhteyksissä, koska sillä on valtava vaikutus nykypäivän yhteiskuntaan. Poliittisella, yhteiskunnallisella, kulttuurisella tai tieteellisellä alalla Diabetologia on onnistunut herättämään laajaa kiinnostusta ja synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Diabetologia:n vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut tapaamme ymmärtää ympäröivää maailmaa. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Diabetologia:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Diabetologia on lääketieteen osa-alue, joka tutkii diabetesta sekä sen diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa.[1] Diabetologiksi kutsutaan lääkäriä tai endokrinologian tutkijaa, joka on saanut erikoiskoulutusta tai hankkinut erityistä ammatillista kokemusta diabeteksesta.[2][1]
Suomessa diabetologeja edustaa Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry.[3] Esimerkiksi Saksassa diabetologin muodollisen pätevyyden osoittaa Saksan diabetesliiton myöntämä sertifikaatti.[4] Euroopan tasolla diabetologiaa edistää European Association for the Study of Diabetes, joka myöntää muun muassa Claude Bernard -palkintoa tunnustuksena innovatiivisesta johtajuudesta ja elinikäisistä saavutuksista diabeteksen tutkimuksen alalla.[5]
Diabetologian alan tieteellisiin julkaisuihin lukeutuvat Diabetology[6], Journal of Diabetology[7] ja European Association for the Study of Diabetesin Diabetologia.[8] Diabetologian alan historiaa on käsitelty muun muassa V. Jörgensin ja M. Portan toimittamassa teoksessa Unveiling Diabetes – Historical Milestones in Diabetology (Karger Publishers, 2020).[9]
Diabetologian uranuurtajiin kuului Elliott P. Joslin, joka muun muassa loi ensimmäisen diabetesrekisterin ja käynnisti diabeteksen epidemiologisen tutkimuksen.[10][11]