Tässä artikkelissa tutkimme [var1] perusteellisesti. Tutustumme kaikkiin [var1]:een liittyviin oleellisiin näkökohtiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kautta historian [var1] on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut ihmiselämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, kulttuurisesta näkökulmasta sen vaikutuksiin teknologiaan. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta [var1] ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli toimii täydellisenä oppaana ymmärtääksesi perusteellisesti [var1] ja sen merkityksen nykymaailmassa.
Elliott Proctor Joslin (1869 Oxford, Massachusetts – 1962 Brookline, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen lääkäri, joka erikoistui varhain diabetekseen[1] ja eteni diabetologian tutkimusalan uranuurtajaksi.[2]
Joslin opiskeli Yalen yliopistossa ja Harvard Medical Schoolissa. Hänen opiskeluaikoinaan hänen tätinsä Helen sai diabeteksen diagnoosin. Lisäksi Joslin sai opiskeluaikoinaan tehtäväkseen diabeteksesta kärsineen opiskelijan hoitamisen. Vuonna 1898 hän tapasi ensimmäisen potilaansa vanhempiensa asunnossa, jossa hän harjoitti lääkärin ammattia vuoteen 1905. Myös Joslinin äidillä todettiin diabetes vain vuosi Joslinin lääkärin uran alkamisen jälkeen. Joslin aloitti luettelon keräämisen omista potilaistaan, mistä sai alkunsa maailman ensimmäinen diabetesrekisteri. Vuonna 1905 Joslin siirsi toimistonsa vanhempiensa asunnosta erilleen, ja vuonna 1956 toimisto siirrettiin Bostonin One Joslin Placeen, jossa yhä toimii maailman vanhin diabetekseen erikoistunut hoitokeskus Joslin Diabetes Center.[1]
Joslin kuvasi tuhat potilastapaustaan teoksessa The Treatment of Diabetes Mellitus ja laati ensimmäisen diabeteksen hoidon oppikirjan, Diabetic Manual – for the Doctor and Patient (1918[3]). Ensin mainitussa kirjassa hän osoitti potilaidensa kuolleisuuden laskeneen hoidon tuloksena 20 prosentilla. Jälkimmäisessä teoksessa Joslin käsitteli yksityiskohtaisesti myös diabeetikkojen mahdollisuuksia hallita itse sairauttaan. Diabetes oli ollut huonosti tunnettu sairaus vielä 1800-luvun lopussa, mutta Joslin oli käynnistämässä sen epidemiologista tutkimusta.[1] Hän muun muassa hoiti 1920-luvun alkupuolella myöhemmin Nobel-palkittua George Minotia tämän sairastuttua diabetekseen.[2] Joslin omaksui käsityksen, jonka mukaan veren glukoosipitoisuuden tiukka hallitseminen ruokavaliolla, liikunnalla ja säännöllisellä mittauksella pidentää potilaan elinikää ja ennaltaehkäisee diabeteksen komplikaatioiden kehittymistä. Joslin laati kolmen hevosen vetämiä kärryjä esittävän symbolin, joka esitti ruokavaliota, liikuntaa ja insuliinia.[1]
Toisen maailmansodan jälkeen Joslin ilmaisi huolensa diabeteksen kehittymisestä "epidemiaksi". Hän haastoi hallituksen teettämään tutkimuksen aiheesta synnyinkaupungissaan Massachusettsin Oxfordista. Tutkimus aloitettiin vuonna 1946 ja sitä jatkettiin seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan. Tulokset vahvistivat diabeteksen laajan yleistymisen. Tämän seurauksena diabetesta alettiin ensimmäisen kerran käsitellä kansansairautena.[1] Joslin oli American Diabetes Associationin ensimmäinen kunniapuheenjohtaja ja oli sen Banting Medal for Scientific Achievementin ensimmäinen saaja. Hän myös kehitti omia mitaleitaan diabeetikkoja varten tunnustuksena tuloksellisesta itsehoidosta. Joslinilla oli puoliso Elizabeth, ja pariskunnalle syntyivät lapset Mary, Allen ja Elliot nuorempi. Allen työskenteli myöhemmin lääkärinä isänsä perustamalla klinikalla.[3] Joslin kuoli kotonaan Massachusettsin Brooklinessa 92-vuotiaana.[1]