Dionysoksen teatteri

Dionysoksen teatteri-ongelma on kiinnittänyt monien huomion viime aikoina. Dionysoksen teatteri on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa kiinnostuksen kohteeksi ja keskustelunaiheeksi nyky-yhteiskunnassa monilla eri aloilla. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, populaarikulttuuriin tai teknologian kehitykseen, Dionysoksen teatteri:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Tässä artikkelissa tutkimme Dionysoksen teatteri:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.

Dionysoksen teatteri
Dionysoksen teatteri nähtynä Akropoliin rinteiltä.
Dionysoksen teatteri nähtynä Akropoliin rinteiltä.
Sijainti Ateena, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′13″N, 23°43′40″E
Rakennustyyppi kreikkalainen teatteri
Valmistumisvuosi 500-luku / 342 eaa.
Omistaja Kreikan valtio
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Ateenan Akropolis
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Dionysoksen teatteri oli antiikin aikainen kreikkalainen teatteri, jonka rauniot sijaitsevat Ateenan Akropoliin etelärinteessä. Teatteri oli pyhitetty Dionysos Eleuthereukselle, ja se oli osa Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköä.[1][2]

Historia

Dionysoksen teatterin katsomoa.
Teatterin merkkihenkilöille varattuja istuimia.

Teatteri rakennettiin alun perin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., ja sitä pidetään maailman ensimmäisenä teatterina. Ennen teatterin rakentamista esitykset olivat mahdollisesti Agoralla.[3] Teatteri liittyi Dionysoksen kulttiin, sillä näytelmät olivat osa jumalan kunnioittamista. Merkittävin teatterijuhla oli Dionysia-juhla.[1][2] 500-luvulla eaa. teatterin viereen rakennettiin myös Dionysoksen temppeli.[3]

Dionysoksen teatteri oli kreikkalaisen tragedian ja komedian syntymäpaikka, ja 400-luvulla eaa. siellä esitettiin kaikkein kuuluisimpien kreikkalaisten näytelmäkirjailijoiden, kuten Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Aristofaneen, näytelmien ensiesitykset.[1][2]

Teatteri oli alun perin rakennettu pääosin puusta. Vuonna 342 eaa. Lykurgos rakennutti teatterin uudelleen kivestä.[1][2] Samoihin aikoihin teatterin alue laajennettiin Dionysos Eleuthereuksen pyhäköksi, ja sinne rakennettiin uudempi Dionysoksen temppeli vanhan temppelin viereen.[3] Vuonna 330 eaa. teatteriin rakennettiin uusia kivisiä penkkejä lisätilan saavuttamiseksi. Samoihin aikoihin teatteria alettiin käyttää enenevässä määrin Ateenan ekklesiasterionina eli kansankokous ekklesian kokoontumispaikkana aiemman Pnyksin sijasta.[4]

Myöhemminkin teatteria uusittiin usein. Suurin osa nykyisin näkyvillä olevista rakenteista on peräisin roomalaiselta ajalta. Rooman keisari Nero teetti teatteriin laajoja entisöintitöitä vuonna 61 jaa.[1][2]

Teatterin alueen arkeologiset kaivaukset suoritti Ateenan arkeologinen seura.[5]

Rakennus

Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköalueen ja teatterin pohjapiirros.

Teatterin keskiössä oli orkhestra, jossa khoros esiintyi. Se oli alun perin suorakulmion muotoinen, sittemmin pyöreä ja viimeisessä vaiheessa puoliympyrän muotoinen. Teatterin katsomossa oli sen laajimmassa vaiheessa kolme osaa: alimpana 32 penkkiriviä, jotka muodostivat täydellisen puolikaaren keskellä olleen orkhestran ympärille, ylempänä toiset 32 penkkiriviä, jotka kattoivat ainoastaan katsomoalueen keskiosan, ja aivan ylärivissä vielä lisää penkkirivejä, jotka kattoivat samoin katsomon keskiosan.[1][2]

Teatteriin mahtui laajimmillaan 17 000 katsojaa. Ensimmäisen rivin paikoista 67 oli varattu merkkihenkilöille ja tietyille viranhaltijoille. Kaikkein edustavin paikka oli varattu Dionysos Eleuthereuksen papille. Ensimmäisessä rivissä oli myös Dionysoksen patsas, niin että jumala itse saattoi seurata näytelmiä.[1][2]

Näyttämön taustalla oli näyttämörakennus. Sen takana teatterin eteläpuolella olivat Dionysoksen vanhempi ja uudempi temppeli sekä jumalan alttari.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Theatre of Dionysus A View on Cities. Viitattu 9.3.2015.
  2. ↑ a b c d e f g Dionysus Theatre Greeka.com. Viitattu 9.3.2015.
  3. ↑ a b c Theater of Dionysos Perseus. Viitattu 9.3.2015.
  4. ↑ Ekklesiasterion Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 5.11.2018.
  5. ↑ The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 12.9.2017.

Aiheesta muualla