Dipoinos ja Skyllis
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Dipoinos ja Skyllis:tä, aihetta, joka on viime aikoina herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua. Dipoinos ja Skyllis on laaja käsite, joka kattaa eri alueita ja näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Näillä sivuilla analysoimme Dipoinos ja Skyllis:tä useista eri lähestymistavoista ja tarjoamme täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään. Samoin tarkastelemme Dipoinos ja Skyllis:n historiallista kehitystä, sen mahdollisia tulevia vaikutuksia ja alan asiantuntijoiden mielipiteitä. Riippumatta tietotasosta Dipoinos ja Skyllis:stä, tämä artikkeli antaa sinulle arvokasta tietoa ja kehottaa sinua pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa.
| Dipoinos ja Skyllis | |
|---|---|
| Δίποινος, Σκύλλις | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 600/500-luku eaa. Kreeta (?) |
| Kuollut | 500-luku eaa. |
| Taiteilija | |
| Aktiivisena | n. 580 eaa. |
| Ala | kuvanveistäjiä |
| Taidesuuntaus | arkaainen kuvanveisto |
|
|
|
Dipoinos (m.kreik. Δίποινος, lat. Dipoenus) ja Skyllis (m.kreik. Σκύλλις, lat. Scyllis) olivat kaksi antiikin kreikkalaista kuvanveistäjää, jotka edustivat arkaaisen kauden kuvanveistoa. He toimivat noin vuoden 580 eaa. tienoilla.[1]
Dipoinos ja Skyllis olivat hyvin varhaisia kuvanveistäjiä, ja edustivat niin kutsuttua Daidaloksen kuvanveistoa. Heidät mainitaan antiikin lähteissä aina yhdessä. Pausanias sanoo heidän olleen Daidaloksen oppilaita ja joidenkin mukaan hänen poikiaan.[1][2] Dipoinos ja Skyllis ovat kuitenkin todennäköisesti historiallisia henkilöitä, siinä missä Daidalos on ennen kaikkea mytologian hahmo, ja he ajoittuvat ennemmin Daidaloksen kuvanveiston loppu- kuin alkuvaiheeseen.[1]
Plinius vanhemman mukaan Dipoinos ja Skyllis olivat kotoisin Kreetalta. Hän ajoitti nämä 50. olympiadiin eli noin vuoteen 580 eaa. Kreetalta he siirtyivät Sikyoniin, joka oli pitkään kreikkalaisen kuvanveiston tärkeimpiä keskuksia. Siellä he ryhtyivät tekemään joitakin jumalia esittäneitä patsaita. Ennen niiden valmistumista he kuitenkin siirtyivät Aitoliaan valittaen joistakin kohtaamistaan vääryyksistä. Sikyonia iski heti tämän jälkeen kuivuus ja nälänhätä. Delfoin oraakkeli antoi neuvon, että nämä päättyisivät vasta kun Dipoinos ja Skyllis saattaisivat jumalpatsaansa valmiiksi. Sikyonlaiset saivat heidät takaisin suurilla lupauksilla ja lahjoilla. Kyseiset kuvapatsaat esittivät Apollonia, Artemista, Heraklesta ja Athenea. Näin koko ryhmä esitti mahdollisesti Delfoin kolmijalan ryöstöä.[1][3]
Pliniuksen mukaan Dipoinoksen veistoksia oli erityisesti Ambrakiassa, Argoksessa ja Kleonaissa. Hän sanoo heidän myös olleen ensimmäisiä, jotka tekivät veistoksia marmorista, ja käyttäneen valkoista paroslaista marmoria.[1] Pausanias mainitsee heidän veistoksistaan Kleonaissa olleen Athenen patsaan, ja Argoksessa Kastorin ja Polydeukeen ja näiden vaimojen Hilaeiran ja Foiben sekä poikien Anaksiksen ja Mnasinuksen patsaat. Jälkimmäinen ryhmä oli tehty eebenpuusta ja norsunluusta.[1][4] Klemens Aleksandrialainen mainitsee lisäksi Herakleen patsaan Tirynsissä ja Artemis Munykhian patsaan Sikyonissa.[1][5]
Pausaniaan mukaan Dipoinoksen ja Skylliksen oppilaita olivat Tektaios, Angelion, Learkhos Rhegionlainen, Doksykleidas ja hänen veljensä Medon sekä Dontas ja Theokles.[1][6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Dipoenus and Scyllis”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.15.1, 3.17.6.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.4.1.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.22.6.
- ↑ Klemens Aleksandrialainen: Protreptikos s. 42, 15.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.32.4, 3.17.6, 5.17.1, 6.19.9.