Nykyään Bupalos ja Athenis on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Bupalos ja Athenis on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan arkielämään. Tässä artikkelissa tutkimme Bupalos ja Athenis:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään, kuinka Bupalos ja Athenis on kehittynyt ajan myötä ja mikä on sen ennuste tulevaisuudessa. Talousvaikutuksestaan populaarikulttuuriin läsnäoloon Bupalos ja Athenis on onnistunut asettamaan itsensä keskustelun ja pohdinnan aiheeksi tänään.
Bupalos ja Athenis | |
---|---|
Βούπαλος, Ἄθηνις | |
![]() Bupalos ja Athenis kuvattuna teoksessa Promptuarii Iconum Insigniorum, Guillaume Rouille, 1553. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 500-luku eaa. Khios |
Kuollut | 400-luku eaa. |
Taiteilija | |
Aktiivisena | n. 524–485 eaa. |
Ala | kuvanveistäjiä |
Taidesuuntaus | arkaainen kuvanveisto |
|
Bupalos (m.kreik. Βούπαλος, Būpalos tai Boupalos, lat. Bupalus) ja Athenis (m.kreik. Ἄθηνις, Athēnis) olivat kaksi antiikin kreikkalaista kuvanveistäjää, jotka edustivat arkaaisen kauden kuvanveistoa. He olivat kotoisin Khiokselta ja toimivat 500- ja 400-lukujen eaa. taitteessa.[1]
Bupalos ja Athenis olivat veljeksiä ja kuuluivat kuvanveistäjäsukuun. Heidän isänsä nimeksi mainitaan Anthermos, tosin nimestä esiintyy eri lähteissä erilaisia kirjoitusmuotoja, kuten Arkheneus. Plinius vanhempi kertoo, että he tekivät karikatyyrejä runoilija Hipponaksista, mihin runoilija vastasi kitkerillä satiireilla. Tämä ajoittaa veljekset noin vuosiin 524–485 eaa.[1][2]
Bupalos ja Athenis tekivät veistoksensa marmorista. Roomalaisella kaudella keisari Augustus sijoitti veljesten veistoksia temppeleihinsä Roomassa.[1]