Diteknetiumheptoksidi
Nykyään Diteknetiumheptoksidi on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Kautta historian Diteknetiumheptoksidi on vaikuttanut ihmisten elämään eri tavoin ja vaikuttanut heidän päätöksiinsä, ajatuksiinsa ja toimintatapoihinsa. Yhteiskunnallisesti Diteknetiumheptoksidi on ollut eri alueiden keskustelujen ja keskustelujen kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tästä syystä on tärkeää syventyä Diteknetiumheptoksidi:n tutkimukseen, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Diteknetiumheptoksidi:n eri puolia analysoimalla sen historiallista kontekstia, sen merkitystä tänään ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
| Diteknetiumheptoksidi | |
|---|---|
 |
|
-oxide-from-xtal-3D-SF.png) |
|
| PubChem CID | 22227441 ja 139046079 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Tc2O7 |
| Sulamispiste | 392,7 K |
| Kiehumispiste | n. 596 K |
Diteknetiumheptoksidi (Tc2O7) on teknetiumin ja hapen muodostama yhdiste. Se on kellertävää ainetta, jota voidaan valmistaa suoraan teknetiummetallista käsittelemällä sitä happikaasulla (O2). Reaktiossa syntyy tosin samalla myös jonkin verran muita teknetiumin oksideja, minkä vuoksi tuote on vielä puhdistettava puhtaan diteknetiumheptoksidin saamiseksi. Diteknetiumheptoksidi on melko hygroskooppista ainetta.[1]
Diteknetiumheptoksidi on kidejärjestelmältään ortorombista. Sen sulamispiste on 392,7 K ja kiehumispiste noin 596 K. Yhdisteen muodostumisentalpiaksi on eri mittauksissa saatu −(1113,4±10,9) kJ·mol−1 ja −(1127,6±7,9) kJ·mol−1.[1]
Lähteet
- ↑ a b Rard, J. A., Rand, M. H., Anderegg, G. & Wanner, H.: Chemical thermodynamics of technetium. Nuclear Energy Agency, 1999. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
Aiheesta muualla
