Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Donets:n jännittävään maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme Donets:n kaikkia puolia ja sen vaikutuksia eri aloilla. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä Donets:n eri näkökulmia. Lisäksi tarkastelemme sen merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa ja sen tulevaisuuden ennustetta. Ei ole väliä, oletko alan asiantuntija vai kuuletko Donets:stä ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja yksityiskohtaisen käsityksen tästä jännittävästä aiheesta.
Donets Северский Донец Сіверський Донець |
|
---|---|
![]() Donets, Donin oikeanpuoleinen sivujoki |
|
Alkulähde | Belgorodin alue |
Laskupaikka | Don |
Maat | Venäjä ja Ukraina |
Pituus | 1 053[1] km |
Alkulähteen korkeus | 218 m |
Virtaama | 159[2] m³/s |
Valuma-alue | 98 900[1] km² |
Donets (ven. Се́верский Доне́ц, Severski Donets; ukr. Сі́верський Доне́ць, Siverskyi Donets) on Donjoen oikeanpuoleinen eli läntinen sivujoki Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa.[2]
Donets on 1 053 km pitkä ja sen valuma-alue on 98 900 neliökilometriä.[1] Noin 350 km joesta on navigointikelpoista, mutta se on jäässä joulukuusta maaliskuun puoleen väliin.
Joki saa alkunsa Venäjän Belgorodin alueelta ja virtaa kaakkoon Ukrainan puolella sijaitsevalle Harkovan alueelle. Sieltä se jatkaa Donetskin altaan ydinalueelle eli kulkee Luhanskin ja Donetskin alueiden kautta, ja edelleen Venäjän puolelle, missä se yhtyy Doniin Rostovin alueella Ust-Donetskin eteläpuolella, noin 220 kilometriä ennen Asovanmerta.
Joen pääuoman varrella sijaitsevat kaupungit Belgorod (Venäjä), Vovtšansk (Venäjä), Tšuhujiv (Ukraina), Zmijiv (Ukraina), Izjum (Ukraina), Rubižne (Ukraina), Lysytšansk (Ukraina), Sjevjerodonetsk (Ukraina), Donetsk (Venäjä), Kamensk-Šahtinski (Venäjä) ja Ust-Donetski (Venäjä).
Sekä Donets että sen pääjoki Don ovat saaneet nimensä iranilaiskieliin kuuluvan sarmatian jokea merkitsevästä kantasanasta Dānu.[3] Sarmatialaiset asuttivat Mustanmeren pohjoispuolista aluetta noin 1100 -luvusta ennen ajanlaskun alkua aina varhaiskeskiaikaan asti, joten nimi lienee peräisin tältä aikakaudelta.
Joen nimessä slaavilaisissa kielissä esiintyvä ilmaus Severski tai Siverskyi on puolestaan peräisin siitä, että joen alkupiste on sijainnut severialaisiksi kutsutun itäslaavilaisen heimon tai kansan asuttamalla alueella.[3]