Dordtin kanonit
Tässä artikkelissa perehdymme Dordtin kanonit:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Dordtin kanonit on kiinnostava kohde, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin ja sen eri näkökohtien perusteellisen tutkimisen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Dordtin kanonit:n vaikutukset nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri aloilla tarjotaksemme kattavan näkemyksen, joka rikastuttaa keskustelua aiheesta. Epäilemättä Dordtin kanonit on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa, joten on tärkeää käsitellä sitä sen ansaitsemalla vakavuudella ja syvällisyydellä.
| Osa artikkelisarjaa |
| Kalvinismi ja reformoidut kirkot |
|---|
,_by_anonymous_-_Museum_Catharijneconvent.jpg) |
Dordtin tai Dordrechtin kanonit on vuosina 1618–1619 Dordtin kaupungissa pidetyn Hollannin reformoidun kirkon synodin päätösasiakirja. Hollannin reformoidun kirkon edustajien lisäksi synodissa oli mukana 28 ulkomaalaista delegaattia kahdeksasta eri maasta ja kanoneilla on siksi tärkeä asema myös Hollannin ulkopuolella.[1]
Dordtin synodissa käsiteltiin Leidenin yliopiston teologian professorin Jacobus Arminiuksen aloittaman arminiolaisuuden aiheuttamaa hajaannusta kirkossa. Arminius ja hänen seuraajansa olivat kyseenalaistaneet useita Jean Calvinin keskeisiä opetuksia muun muassa predestinaatiosta. Dordtin synodi tuomitsi Arminiuksen näkemykset ja määritteli reformoitujen kirkkojen virallisen opin näistä kysymyksistä.[1]
Dordtin kanonien alkuperäinen tarkoitus oli toimia päätöksinä kiistanalaisista opillisista kysymyksistä ja niiden sisältö rajautuu näihin kysymyksiin eivätkä ne ole reformoidun opin yleisesitys.[1]
Lähteet
- ↑ a b c The Canons of Dordt The Center for Reformed Theology and Apologetics. Arkistoitu 21.7.2014. Viitattu 9.7.2009. (englanniksi)