Tänään astumme Eduard Hil:n jännittävään maailmaan. Opimme sen tärkeydestä, sen suhteesta eri opintoaloihin ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Tämän artikkelin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Eduard Hil:stä tärkeän ja kiinnostavan aiheen kaikille.
Eduard Anatoljevitš Hil | |
---|---|
![]() Eduard Hil vuonna 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. syyskuuta 1934 Smolensk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto |
Kuollut | 4. kesäkuuta 2012 (77 vuotta) Pietari, Venäjä |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Mr. Trololo (lempinimi) |
Laulukielet | venäjä |
Aktiivisena | 1955–2012 |
Tyylilajit | popmusiikki ja estrada |
Levy-yhtiöt | Melodija |
Aiheesta muualla | |
edhill.narod.ru | |
|
Eduard Anatoljevitš Hil (ven. Эдуа́рд Анато́льевич Хиль, 4. syyskuuta 1934 Smolensk, Neuvostoliitto − 4. kesäkuuta 2012 Pietari, Venäjä) oli venäläinen laulaja (baritoni), joka on saanut Venäjän kansantaiteilijan arvonimen. Hän oli erittäin suosittu Neuvostoliitossa 1960- ja 1970-luvuilla, ja esiintyi yli 80 eri maassa. Hänen esittämästään, vuonna 1976 televisiolle taltioidusta sanattomasta rallatuksesta Ja otšen rad, ved ja, nakonets, vozvraštšajus domoi (ven. Я очень рад, ведь я, наконец, возвращаюсь домой, suom. Olen niin onnellinen, sillä olenhan vihdoin palaamassa kotiin) tuli vuonna 2010 YouTube-hitti, jonka seurauksena Hil sai lempinimen ”Mr. Trololo”. Kappaleeseen kuului alun perin sanat ja se oli kuvaus cowboysta matkalla preerialta kotiinsa, mutta neuvostosensuurin takia sanat piti poistaa.[1]
Hil suoritti tutkintonsa Pietarin konservatoriossa. Vuonna 1965 hän ylsi Sopotin kansainvälisessä laulukilpailussa toiselle sijalle. Arvostetuin oli kuitenkin hänelle vuonna 1974 myönnetty Venäjän kansantaiteilijan palkinto.[2]
Huhtikuussa 2012 Hil sai aivoinfarktin ja joutui sairaalaan. Hän oli koomassa ja sai pysyviä aivovaurioita. Hän menehtyi 4. kesäkuuta 2012.[3]