Tässä artikkelissa tutkimme Edwardinjärvi:n vaikutusta eri yhteyksissä ja tilanteissa. Edwardinjärvi on osoittautunut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen ammattialalla. Näillä sivuilla analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia tulevia vaikutuksia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys Edwardinjärvi:stä. Keräämällä tietoja, kokemuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä toivomme valottavamme tätä aihetta ja tarjoavamme lukijoillemme rikastuttavan näkökulman.
Edwardinjärvi | |
---|---|
![]() Edwardinjärvi (isompi) ja Georgenjärvi (pienempi) satelliittikuvassa |
|
Valtiot |
![]() ![]() |
Koordinaatit | |
Laskujoki | Semliki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 912 m |
Pituus | 77 km |
Leveys | 40 km |
Pinta-ala | 2 200 km² |
Tilavuus | 39 500 hm3 |
Suurin syvyys | 117 m |
Valuma-alue | 12 096 km2 |
|
Edwardinjärvi[1] on yksi Afrikan suurista järvistä. Se on osa Itä-Afrikan hautavajoaman pohjalla olevaa järviketjua muutamia kilometrejä päiväntasaajan eteläpuolella. Edwardinjärvi on läntisin Niilin lähdejärvistä. Järven pinta-ala on noin 2 200 neliökilometriä, ja sen pinta on 912 metriä merenpinnan yläpuolella.[2]
Tutkimusmatkailija Henry Stanley kävi järvellä vuonna 1888 ja nimesi sen silloisen Walesin prinssi Edvardin mukaan. Järvi oli jonkin aikaa nimetty Idi Aminin mukaan Aminjärveksi ja Idi Amin Dadan järveksi, mutta vanha nimi palautettiin Aminin suistuttua vallasta.