Eero Saksela

Tässä artikkelissa tutkimme Eero Saksela:tä eri näkökulmista ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Eero Saksela on aihe, joka on herättänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön mielenkiintoa, koska se vaikuttaa elämäämme. Eero Saksela on ollut alkuperästään tämän päivän evoluutioon asti keskustelun ja pohdinnan kohteena useilla alueilla, ja sitä pidetään keskeisenä tekijänä nykymaailman ymmärtämisessä. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Eero Saksela:n kiehtovaan maailmaan, analysoimme sen eri puolia ja roolia nykyisessä kontekstissa.

Eero Saksela
Henkilötiedot
Syntynyt6. tammikuuta 1937
Helsinki
Kuollut16. helmikuuta 2023 (86 vuotta)
Espoo
Kansalaisuus Suomi

Eero Juhani Saksela (6. tammikuuta 1937 Helsinki – 16. helmikuuta 2023 Espoo[1]) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston patologisen anatomian professori.[2][3]

Sakselan isä oli professori Niilo Saksela ja äiti Aira Annikki Penttilä. Hänen puolisonsa vuodesta 1960 oli tekstiilitaiteilija Riitta Irmeli Gyldén.[2][4][3] Saksela kirjoitti ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1955. Hän valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi (LL) ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1962 sekä patologian erikoislääkäriksi vuonna 1969. Hän täydensi opintojaan 1962–1963 Yhdysvalloissa ja 1967 Ruotsissa.[2]

Saksela oli Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johdossa vuonna 2007[5] instituutin perustamisesta siihen asti kunnes virkaan valittiin 1. joulukuuta 2007 alkaen akatemiaprofessori Olli Kallioniemi.[6]

Saksela oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1983 lähtien.[7] Lääketieteenkandidaattiseura valitsi hänet vuoden opettajaksi (luennoija) vuonna 1992.[8] Hän on saanut Matti Äyräpään palkinnon.[9]

Sakselan poika Kalle Saksela on Helsingin yliopiston virologian professori.[2]

Saksela on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[10]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 5.3.2023, s. B 31.
  2. ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 265. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ a b Facta2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 312
  4. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 556. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  5. ↑ Uutisarkisto, Helsingin yliopisto
  6. ↑ Savotta, tiedostuslehti
  7. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 12.6.2017.
  8. ↑ Vuoden opettajat Lääketieteen kandidaattiseura, lks.fi. Arkistoitu 28.9.2020. Viitattu 12.6.2017.
  9. ↑ Matti Äyräpään palkinto (Arkistoitu – Internet Archive). Duodecim.
  10. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 30.12.2023.

Aiheesta muualla