Nykyään Niilo Saksela on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Niilo Saksela on ollut keskustelun, analyysin ja tutkimisen kohteena eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, tieteestä, viihteestä tai populaarikulttuurista, Niilo Saksela on osoittautunut yleisen edun mukaiseksi aiheeksi. Ajan myötä sen vaikutus ja merkitys on kasvanut, mikä synnyttää loputtomia mielipiteitä, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Niilo Saksela:n tärkeyttä ja merkitystä tutkimalla sen eri ulottuvuuksia ja näkökohtia, jotka tekevät siitä kaikkia kiinnostavan aiheen.
Niilo Uno Saksela (vuoteen 1930 Saxén; 1. helmikuuta 1909 Viipuri[1] – 15. kesäkuuta 1978[2]) oli suomalainen lääkäri.
Sakselan vanhemmat olivat kouluneuvos Uno Alfons Saxén ja Anna Maria Pesonius ja puoliso vuodesta 1936 Aira Annikki Penttilä. Professori Eero Saksela on heidän poikansa.[1] Geologi Martti Saksela ja professori Arno Saxén olivat puolestaan Niilo Sakselan veljiä.[3] Saksela tuli ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta normaalilyseosta 1927 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1936. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1940, jolloin hän sai myös sisätautien erikoislääkärin pätevyyden. Helsingin yliopiston sisätautien dosentti Saksela oli vuodesta 1951 vuoteen 1959. Saksela toimi valmistumisensa jälkeen lääkärinä useissa eri sairaaloissa, samoin kuin työskenteli Helsingin yliopistossa. Kivelän sairaalan sisätautiosaston apulaisylilääkärin hän oli 1957–1968.[3] Saksela oli sotilasarvoltaan lääkintämajuri, professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1961.[1] Hän toimi vuosina 1962–1967 Sydänsäätiön hallituksen puheenjohtajana ja oli myös Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan jäsen.[2]