Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Egeria (pyhiinvaeltaja):tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Egeria (pyhiinvaeltaja) on herättänyt yhteiskunnan eri alojen huomion alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteensä. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Egeria (pyhiinvaeltaja):n muodostavia eri reunoja sekä niiden vaikutuksia eri yhteyksissä. Lisäksi korostamme Egeria (pyhiinvaeltaja):n kehitystä ajan myötä korostaen sen vaikutusta eri alueilla ja sen vaikutusta päätöksentekoon. Punnitsemalla Egeria (pyhiinvaeltaja):n eri näkökulmia pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman, joka rikastaa ymmärrystä tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Egeria | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 300-luku jaa. |
Kuollut | 300/400-luku jaa. |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | latina |
Aikakausi | myöhäisantiikki |
Pääteokset | Matka Pyhälle maalle |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Egeria (300-luku) oli antiikin roomalainen nainen, joka tunnetaan Pyhään maahan suuntautunutta pyhiinvaellustaan kuvaavasta matkakertomuksesta Matka Pyhälle maalle (Itinerarium Egeriae).[1][2]
Egerian arvellaan olleen kotoisin joko Etelä-Galliasta tai Hispanian Gallaeciasta. Hänen on täytynyt olla koulutettu ja suhteellisen varakas, mutta hän ei ole ollut varsinaista ylhäisöä.[1][2] Joskus on arveltu, että hän olisi saattanut olla jonkun luostarin abbedissa.[3] Toisaalta hän on voinut olla myös maallikko, jonka ympärillä on ollut kristittyjen naisten piiri.[1] Aiemmin Egeriasta käytettiin myös virheellistä nimimuotoa Aetheria.[2][4]
Egeria teki yhdessä pienen seurueensa kanssa pyhiinvaellusmatkan Pyhälle maalle vuosina 381–384. Matka kulki Egyptin, Palestiinan, Syyrian ja Mesopotamian kautta Konstantinopoliin. Jerusalemissa seurue viipyi pitkän aikaa, ilmeisesti useita vuosia. Egeria kirjoitti matkalla näkemästään tarkkoja muistiinpanoja. Syntynyt matkapäiväkirja, joka nykyisin tunnetaan nimellä Itinerarium Egeriae ja on suomennettu nimellä Matka Pyhälle maalle, oli osoitettu hänen naispuolisille ystävilleen kotimaassa.[1]
Egerian teos on harvinaislaatuinen dokumentti omalta ajaltaan ja ylipäätään yksi harvoja tuon aikaisia naisten kirjoittamia kirjoja. Se on nykyisinkin hyödyllinen lähde muun muassa 300-luvun itäisen Rooman valtakunnan maantieteen, pyhiinvaelluskohteiden ja Jerusalemin tuolloisen jumalanpalveluselämän tuntemisen kannalta,[1][5] ja arvokas paitsi matka- ja ajankuvauksena myös aikansa kansanlatinan dokumenttina.[3]