Einar Holmberg

Nykymaailmassa Einar Holmberg:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Einar Holmberg on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko sen historiallisen merkityksen, vaikutuksensa nykyiseen yhteiskuntaan tai tulevaisuuden kannalta. Vuosien varrella se on herättänyt keskustelua, aiheuttanut muutoksia ja synnyttänyt loputonta tutkimusta ja tutkimuksia eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Einar Holmberg:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja koko yhteiskuntaan.

Einar Holmberg

Einar Anders Holmberg (7. huhtikuuta 1878 Turku – 12. joulukuuta 1959 Turku) oli suomenruotsalainen toimittaja, kirjailija, kirjastonhoitaja ja ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja. Hän käytti nimimerkkiä von Klancken.

Holmbergin vanhemmat olivat merikapteeni Matthias Maurits Holmberg ja Anna Fredrika Söderholm. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1903.

Holmberg toimi Ahvenanmaan kansanopiston opettajana 1903–1905 ja Porvoon ruotsalaisen kansanopiston johtajana 1905–1912. Hän oli lisäksi Porvoossa ilmestyneen Borgåbladet-lehden toimittajana 1907–1909 ja Porvoon kaupungin kansakoulujen tarkastajana 1909–1911. 1910-luvulla Holmberg oli Turun kaupungin kirjastonhoitajana 1912–1918 ja Turun ruotsalaisen työväenopiston johtajana 1916–1918. Holmberg otti Turun kaupunginkirjastossa käyttöön amerikkalaistyyppisen järjestelmän johon kuuluivat avohyllyt, pidemmät aukiolojat, maksuttomat kotilainat ja oma osasto lapsille.

Tämän jälkeen Holmberg toimi Åbo Underrättelser-lehdessä toimitussihteerinä 1918–1919, päätoimittajana 1919–1933 ja ensimmäisenä toimittajana 1933–1948.

Holmberg oli kansanedustajana 1939–1945 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli myös Porvoon ja Turun kaupunginvaltuustojen jäsenenä sekä Suomen ruotsalaisen nuorisoliiton puheenjohtajana. Holmberg kuului myös Åbo Akademin valtuuskuntaan ja hallitukseen sekä Suomen sanomalehtimiesten liiton hallitukseen.

Einar Holmberg oli naimisissa vuodesta 1902 Alfhild Matilda Nikanderin kanssa.

Teoksia

  • Nya mål och nya medel : några tankar om biblioteket och dess betydelse vid upplysningsarbetet. Svenska Folkskolans Vänner, Borgå 1911
  • Utländsk vara : en liten komedi i en akt. Ungdomsföreningarnas teaterbibliotek 17. Söderström, Helsingfors 1922
  • Matti Ingman, en akademidonator i Londons City. Åbo 1924
  • När Östergårds Kalle kom till klarhet : komedi i tre akter. Finlands svenska marthaförbund, Åbo 1936
  • Levande dikt : föredrag vid Runebergsfesten i Jakobstad den 5 febr. 1938. Jakobstads historisk-etnografiska museum 1938
  • Det är inte lätt att vara ung just nu : ungdom i kristid. Vecko-spegeln, Vasa 1944 (suomennettu nimellä Nuoriso ja elämä, Kuvastin, Vaasa 1945)
  • Sisaren och idealskaparen : tal på Runebergsdagen 1945. Helsingfors 1945
  • Friherrinnan Saimi Karlsson och andra "sanna berättelser ur livet". Förlaget Bro, Åbo 1946 (nimimerkillä von Klancken)
  • Pellinge handelslag m.b.t. 1921-1945, författare Einar Holmberg och Carl Kuhlberg. Helsingfors 1946
  • Ett sekel i barmhärtighetens tjänst : fruntimmersföreningen i Åbo 1849-1949 : historik, ägnad gångna generationers gärning. Åbo 1949
  • När livet log : barndoms- och ungdomsminnen från det Åbo som var. Söderström, Helsingfors 1954
  • Vrethalla husmodersskola : Åbolands lantmannaskola : 50 år : historisk översikt. Ekenäs 1956

Lähteet