Åbo Akademi

Tämä artikkeli käsittelee Åbo Akademi-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Muinaisista ajoista lähtien Åbo Akademi on herättänyt ihmiskunnan uteliaisuutta ja juonittelua, mikä on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Kautta historian Åbo Akademi:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöönsä ja näkevät sen. Tässä mielessä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Åbo Akademi:n monia puolia perusteellisesti, jotta voimme laajentaa tietämystämme ja näkemystämme ympäröivästä maailmasta. Tällä tavalla pyrimme valaisemaan erilaisia ​​​​seurauksia ja seurauksia, joita Åbo Akademi:llä on ollut ja on edelleen.

Åbo Akademi
lat. Academia Aboensis
Perustettu 1918
Tyyppi Julkinen
Rehtori Mikael Lindfelt[1]
Kansleri Carl G. Gahmberg[2]
Henkilökunta 1100
Opiskelijoita 5500
Jatko-opiskelijoita 897
Sijainti Turku ja Vaasa, Suomi
Osoite Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku
Yhteistyö Coimbra-ryhmä
Sivusto www.abo.fi

Åbo Akademi (lyhenne ÅA[3]) on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918[4][5] ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto.[6] Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.

Åbo Akademiin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Yliopiston strategiset tutkimusprofiilit ovat vähemmistötutkimus, molekulaarinen prosessi- ja materiaalitekniikka, lääkekehitys ja diagnostiikka sekä meri ja merenkulku.

Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 5 500 ja henkilökuntaa noin 1 100[7]. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti[4], jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin. Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.

Yliopistolain 79 § mukaan opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää riittävää ruotsin kielen taitoa opintojen harjoittamiseksi ruotsiksi[8]. Kielitaidon voi todistaa monella eri tavalla[9].

Yliopiston kanslerina toimii vuodesta 2020 Carl Gustav Gahmberg.[2]

Tiedekunnat

Åbo Akademin rakennus Theologicum, joka on teologisen koulutuslinjan päärakennus.
Åbo Akademi Vaasassa.

Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti aikaisemmat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.[10]

  • Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
  • Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
  • Yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunta
  • Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta

Kirjasto

Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on pääkirjaston (Kirjatorni) lisäksi kolme kampuskirjastoa Turussa ja Vaasassa. Kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus vuodesta 1919.[11]

Entiset yksiköt

Tiedekunta-alueet 2010–2015

Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat. Yksiköt lakkautettiin vuonna 2015 siirryttäessä nykyiseen tiedekuntajakoon.

Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-alue
  • Humanistinen tiedekunta
  • Kasvatustieteellinen tiedekunta (toimii pääosin Vaasassa)
  • Teologinen tiedekunta
  • Psykologian ja logopedian laitos
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-alue
  • Kauppakorkeakoulu
  • Sosiaalitieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
  • Valtiotieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
  • Oikeustieteiden laitos
Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta-alue
  • Biotieteiden laitos
  • Tietotekniikan laitos
  • Kemiantekniikan laitos
  • Luonnontieteiden laitos

Tiedekunnat 1918–2010

Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä[12]

  • humanistinen tiedekunta (1918–2010)
  • matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1918–2010)
  • valtiotieteellinen tiedekunta (1918–1980)
  • kemiallis-teknillinen tiedekunta (1920–2006)
  • teologinen tiedekunta (1924–2010)
  • kauppakorkeakoulu (1927–1980)
  • kasvatustieteellinen tiedekunta (1974–2010)
  • taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta (1980–2010)
  • yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta (1992–2010)
  • teknillinen tiedekunta (2006–2010)

Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa

Rehtorit

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Lehtola, Johanna: Åbo Akademin uusi rehtori on Mikael Lindfelt Yle Uutiset. 2.2.2022. Viitattu 2.2.2022.
  2. ↑ a b Carl G. Gahmberg valittiin Åbo Akademin uudeksi kansleriksi
  3. ↑ Lyhenneluettelo: X–Ä Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 4.11.2024.
  4. ↑ a b Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Tietojätti 2000, s. 984. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X
  5. ↑ Åbo Akademis historia Åbo Akademi. Viitattu 26.3.2024. (ruotsiksi)
  6. ↑ Karilas, Yrjö: Pikku Jättiläinen, s. 531-536. Porvoo: WSOY, 1942.
  7. ↑ Om Åbo Akademi Åbo Akademi. Viitattu 12.2.2019. (ruotsiksi)
  8. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Yliopistolaki 558/2009 www.finlex.fi. Viitattu 25.12.2022.
  9. ↑ Språkkrav i svenska Åbo Akademi. Viitattu 25.12.2022. (ruotsiksi)
  10. ↑ Lolax, Dan: ÅA:s fakulteter fick namn – och tidtabell Åbo Underrättelser. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
  11. ↑ Om biblioteket Åbo Akademi. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
  12. ↑ Roimola, Ben: Åbo Akademi – fakta 2010: Historisk översikt abo.fi. 4.6.2010. Åbo Akademi. Arkistoitu 25.11.2008. Viitattu 22.4.2011. (ruotsiksi)
  13. ↑ Vähämäki, Hannu: Åbo Akademin johtoon ensimmäistä kertaa naisrehtori Yle Uutiset. 12.2.2019. Viitattu 12.2.2019.

Kirjallisuutta

  • Villstrand, Nils Erik: Åbo Akademi i sin början 1918–1945. Åbo: Åbo Akademis förlag, 2019. ISBN 978-951-765-925-3

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åbo Akademi.