Tämä artikkeli käsittelee Eino Havas-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Eino Havas on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen vuoksi. Jotta Eino Havas:stä saadaan kattava ja yksityiskohtainen näkemys, analysoidaan asiaankuuluvia näkökohtia, historiallista taustaa, tulevaisuuden näkökulmia ja mahdollisia seurauksia. Tämä tutkimus antaa meille mahdollisuuden ymmärtää Eino Havas:n tärkeyttä nyky-yhteiskunnassa ja sen vaikutusta eri alueilla. Artikkelin aikana tarkastellaan erilaisia lähestymistapoja, mielipiteitä ja empiirisiä todisteita, jotka auttavat rikastuttamaan Eino Havas:n ja sen vaikutusten ymmärtämistä.
Eino Soini Havas, vuoteen 1906 Örling (23. heinäkuuta 1885 Lempäälä[1] – 26. heinäkuuta 1962 Pyhtää[2]) oli suomalainen asessori, joka toimi Kotkan poliisimestarina yli 30 vuotta, mutta myös päätoimittajana ja opettajana.
Eino Havaksen vanhemmat olivat opettaja Oskar Samuel Havas ja Matilda Soini ja puoliso vuodesta 1915 Julia Åkerman. Havas tuli ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1907 ja valmistui voimistelunopettajaksi 1911. Kotkan poliisimestarina hän toimi 1918–1952, Kotkan suomalaisen yhteiskoulun voimistelun ja terveysopin opettajana 1911–1922, ruotsalaisen yhteiskoulun 1912–1918 ja kauppaopiston ja -koulun 1911–1918. Hän oli Etelä-Suomen päätoimittaja 1912–1914 ja Urheilulehden vakinainen avustaja 1908–1920, samoin kuin avusti Uutta Suomea. Havas toimi Kotkan kaupunginteatterin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja teatteri- ja näyttämöjärjestöjen johtoelinten jäsenenä. Asessorin arvonimen hän sai vuonna 1952.[1][2][3]
Havaksen velipuoli Väinö Havas oli pappi ja kansanedustaja, nuorempi velipuoli oli runoilija ja kansakoulunopettaja Eero Havas ja hänen sisarpuolensa lähetystyöntekijä Aili Havas.