Elämä tsaarin puolesta

Tässä artikkelissa käsittelemme Elämä tsaarin puolesta:tä, aihetta, joka on tullut merkityksellisemmäksi viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Elämä tsaarin puolesta on kiinnittänyt erilaisten yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista. Vuosien varrella Elämä tsaarin puolesta on ollut alueen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja he ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme tästä ilmiöstä. Tässä tilaisuudessa perehdymme Elämä tsaarin puolesta:n analyysiin eri näkökulmista ja tutkimme sen historiallisia, sosiokulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Olemme myös kiinnostuneita tutkimaan, miten Elämä tsaarin puolesta on vaikuttanut nyky-yhteiskuntaan ja miten se on muokannut ajattelu- ja toimintatapojamme. Tällä pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Elämä tsaarin puolesta:stä, joka kutsuu pohtimaan ja vuoropuheluun tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Elämä tsaarin puolesta
Alkuperäinen nimi Žizn za tsarja/Ivan Susanin
Säveltäjä Mihail Glinka
Libretto Nestor Kukolnik, Jegor Fjodorovitš Rozen, Vladimir Sollogub ja Vasili Žukovski
Pohjautuu historiallisiin tapahtumiin
Kieli venäjä
Kantaesitys 29. lokakuuta 1836 (juliaanisen kalenterin mukaan)
Pietari
Aikajana Glinkan oopperoista
- Elämä tsaarin puolesta Ruslan ja Ljudmila
- 1836 1842

Elämä tsaarin puolesta (ven. Жизнь за Царя́, Žizn za tsarja), alkuperäiseltä nimeltään Ivan Susanin, on Mihail Glinkan vuonna 1836 ensiesityksensä saanut ooppera[1], jonka katsotaan olevan ensimmäinen venäjänkielinen oopperasävellys. Ooppera oli alusta alkaen suuri menestys ja siitä muodostui perinteinen kauden avaus ooppera keisarillisen Venäjän oopperateattereissa.

Lähteet

  1. Kaikuja Hämeestä : Hämäläis-osakunnan albumi, 01.01.1901, nro 6, s. 183. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2018.